Heikki Autio vetää rekisteritapista Lappeen Marian kirkossa. Kuoriurkujen äänittäminen on käynnissä, ja Urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamon johtajalla on korvaa hommaan.
Aution osaamiselle on käyttöä. Lappeen Marian kirkon vanhojen parviurkujen ongelmana on ollut jo vuosia, etteivät ne soi kunnolla. 37:stä äänikerrasta vain alle 20 on käyttökelpoisia.
— Kerroksia on usealta aikakaudelta ja tekniikka 1960-luvulta, jolloin niiden valmistaja teki huonoa jälkeä, tekninen johtaja Juha Virtanen Urkurakentamo Veikko Virtasesta kertoo.
Parviurut jäävät käyttöön. Virtasen mukaan niiden hyödyntämisessä paras vaihtoehto on julkisivun säilyttäminen ja uuden soittimen rakentaminen vanhimpien äänikertojen pohjalle.
— Kuoriurut ovat barokkityyliä ja parviurut romanttiset. Ne ovat eri tyylikaudelta, jolloin molemmilla riittää soittamista, Lappeen seurakunnan kanttori Marjo-Riitta Lehtonen sanoo.
Kuoriurut ovat seurakuntayhtymän ensimmäiset, isoissa kirkoissa se on tyypillinen soitin parviurkujen rinnalla. Kuoriurut vievät kanttorin lähemmäs pappia, mikä helpottaa dialogia.
— Hyvä soitin on ensisijainen asia, mutta on tärkeää, että saa olla kuoriosassa alttarin lähellä. Kamerayhteys televisiomonitorin kautta pappiin on hyvin hankala, Lehtonen kertoo.
Urkuri pääsee sinne, missä tapahtuu ja missä seurakuntakin on. Parvelta ei tarvitse pomppia edestakaisin, jos kuoro on messussa edessä. Soittamiseen urkujen sijainti ei vaikuta.
— Soittaminen vaatii täydellistä keskittymistä, olipa parvella tai edessä. Lauritsalan ja Sammonlahden kirkoissa urkuri on ollut kirkkokansan näkyvissä tähänkin asti, Lehtonen sanoo.
Urkujen hankinta on pitkä projekti. Seurakuntayhtymä tarkistutti kirkkojensa urut vuonna 2008. Lappeen kirkon urut vaativat täydellistä uusimista, mille kuoriurut antavat nyt lisäaikaa.
Kuoriurkujen ensimmäiset puupillit valmistuivat vuosi sitten Saksassa. Ensimmäiset puuosat valmistuivat viime syksynä. Asentaminen alkoi maaliskuussa ja valmista on vapun alla.
— Noin kolme miestyövuotta näissä menee. Hinnasta 80 prosenttia on työtä. Näissä kuoriuruissa on äänikertoja 13, ja yksi äänikerta maksaa 20 000 euroa, Heikki Autio kertoo.
Lappeen Marian kirkon kuoriurkujen budjetti on 300 000 euroa. Urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamista uruista suurimmat ovat Turun tuomiokirkossa, ja niissä on 82 äänikertaa.
Lappeen Marian kirkon kuoriurkujen virallinen käyttöönottomessu 18. toukokuuta.
Äänikerta on sarja pillejä
Äänikerta on uruissa koko äänialan kattava sarja urkupillejä, joilla on sama äänenväri.
Useimmissa äänikerroissa jokaista kosketinta kohden on juuri yksi pilli, joissakin useampia.
Äänikerrat on kytketty urkujen koskettimistoihin tai jalkioon.
Urkujen lisäksi useita äänikertoja voi olla myös urkuharmonissa, harmonikassa ja cembalossa.
Suomen suurimmat urut ovat Lapuan tuomiokirkossa, 85+6 äänikertaa.
Petteri Värtö