Saimaannorpan pesintä on onnistunut yllättävän hyvin. Saimaalla on tähän mennessä havaittu syntyneen 52 kuuttia, joista 49 on putkahtanut maailmaan apukinoksessa.
Kolmesta avojäälle syntyneestä kuutista kaksi on löydetty kuolleena.
Apukinoksiin syntyneistä kuuteista vain neljä on kuollut, mikä vastaa normaalia pesäkuolleisuutta. 25 kuuttia on nähty elävänä.
-Kinosten teko pelasti tämän vuoden kuutit. Hyvä tulos on täysin sen ansiota, Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä toteaa.
Pesäpaikkojen tarkistaminen Saimaalla jatkuu yhä. Tarkistamatta on Sipilän mukaan vielä lähinnä paikkoja, joissa norppien tiedetään pesineen, mutta joihin ei jääolojen vuoksi saatu tehtyä apukinoksia.
Saimaan noin 85 synnytyskykyistä norppanaarasta ovat voineet tuottaa yli 60 kuuttia.
Todennäköisesti kuolleita kuutteja löytyy vielä. Ilman apukinoksien suojaa kuitenkin jopa puolet kuuteista olisi menehtynyt.
Keinopesien toimivuus yllätti Tero Sipilänkin. Kyseessä on maailmanlaajuisesti uusi suojelumuoto, joskin 80-luvulta asti Saimaalla tehdyt kokeilut ovat olleet lupaavia.
-Se tiedettiin, että norpat löytävät keinopesätkin, mutta siitä ei ollut kokemusta, saavatko synnytyskykyiset naaraat ne käyttöönsä, Sipilä kertoo.
Ihmisapua norpille aiotaan antaa vastakin, jos olot niin vaativat. Noin 310 yksilön kanta ei kestä takaiskuja, kun mukaan tulevat myös pyydyskuolemat.
Innostus norpan suojeluun on kasvussa. Kun pesäkinosten kolaajia talvella haettiin, kahdessa päivässä talkoisiin ilmoittautui 250 ihmistä. Ilouutinen Sipilälle tuli vastikään Luonterilta: kun sinne syntyi kuutti rauhoitusalueen ulkopuolelle, osakaskunta oli valmis rauhoitukseen.
Tilaa 6000:lle
Jos nykyisen kokoinen Saimaa olisi luonnontilainen, sillä voisi elää noin 6 000 norppaa.
Suuri norppakanta selviäisi mustistakin talvista. Saimaannorpan väritys on ehkä syntynyt yli 5 000 vuotta sitten, jolloin ilmasto oli lämpimämpi ja harmaa hyvä suojaväri.
Tavoitteena on 400 norpan kanta, jolloin sattumasukupuuton riski pienenisi. Suotuisaan suojelutasoon pyrkii muun muassa EU:n rahoittama, Metsähallituksen vetämä viisivuotinen Saimaannorppa-LIFE-hanke.
Seija Hackman