Lappeenrannan lentokentän operoinnin siirtäminen Finavialta paikallisten toimijoiden käsiin voi kaatua rahoitusongelmiin.
-Siirtymävaiheessa tarvitaan valtion rahaa, maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoo.
Viialainen ja Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva neuvottelivat perjantaina asiasta liikenneministeriössä.
Viialaisen mielestä valtion tuki alkuvaiheessa on ehdottoman tärkeä. Viialainen visioi, että kun toiminta saadaan vauhtiin ja kannattavaksi, valtion euroja ei enää tarvita.
-Jos valtion tukea ei saada, lentokentän toiminta jatkuu nykymallilla, maakuntajohtaja linjaa.
Kaupunginjohtaja Jarva kertoo, että ministeriötä on lähestytty jo aiemmin vastaavalla kirjeellä.
-Sen verran suurista rahoista puhutaan, että valtio on saatava mukaan.
Viialainen perustelee valtion kukkarolle pääsyä sillä, että nytkin Finavia laittaa vuodessa noin miljoona euroa Lappeenrannan lentokentän tappiollisen toiminnan tukemiseen.
Jarvan ja Viialaisen mallissa tuki voisi olla Seinäjoen mallin mukaisesti valtion erillisrahoitus säätiömalliselle toimijalle.
-Siellä säätiö saa valtiolta 700 000-1 000 000 euroa vuodessa lentokentän ylläpitämiseen. Lainsäädäntö mahdollistaa säätiön tukemisen ja sellaista mekin nyt lähdemme ajamaan, Jarva kertoo.
Kaksikko vetoaa myös Mikkelin valtion budjetista saamaan lentokentän tukeen. Säännöllinen lentoliikenne palasi Mikkelin lentokentälle, kun Ilmavoimat aloitti Maavoimien esikunnalle räätälöidyn reittiliikenteen Mikkelin ja Helsingin välillä. Siviilimatkustajien liikennettä kentällä ei ole viime vuosina ollut.
Lappeenrannan kaupungin ja maakuntaliiton johdolla on mietitty, kuinka lentokentän operointivastuun siirtäminen voisi onnistua myös liiketaloudellisesti. Jarva kertoo, että ministeriössä ei tyrmätty ehdotusta säätiömallisesta toimijasta.
-Sitä lähdetään nyt selvittämään maakuntaliiton vetämällä työryhmällä, johon tulevat alueen edustajien lisäksi myös ministeriön ja Finavian edustajat.
Jarvan mukaan toimintamalleja ja rahoitusta selvitettäessä lähdetään siitä, että Lappeenrannan tuki lentoliikenteelle ei nouse nykytasosta. Kaupunki tukee lentoliikennettä 500 000 eurolla vuosittain.
Viialainen sanoo, että työryhmän yksityiskohtainen suunnitelma valmistuu kesän lopulla.
Hallitusneuvos Mikael Nyberg liikenneministeriöstä ei kommentoi asiaa, koska se on kesken. Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen arvelee, että jatkossa lentokenttiä ei voi pyörittää verorahoilla.
-EU:n tuoreet linjaukset lähtevät siitä, että kaikki valtioiden tuki lentoliikenteeltä pitää poistaa. Toki start up -vaiheessa tilanne voi olla hieman toinen. Pitkään tukia ei voi maksaa.
Heikki Sopanen