Imatran seudun kuntien tulevaisuus näyttää synkältä. Kuntarakennetyöryhmän raporttien ennusteissa väki vähenee, vanhenee ja verotulot hupenevat rivakasti. Lappeenrannan seutu taas selviää näistä uhkista paremmin.
Työryhmä selvittää yhden ja kahden kunnan mallia Etelä-Karjalaan. Yhden kunnan malli on tavoitteena, mutta kahden kunnan mallia pidetään realistisena.
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitystyöryhmän vetäjä Aija Tuimala sanoo, että Imatran seudulla paineet ovat kovat. Seutukuntien erojen suuruus yllätti työryhmänkin.
-Imatran seudulla sukelletaan syvälle. Kun Lappeenrannan seutua uhkaa vuoteen 2025 mennessä yhdestä viiteen prosenttiyksikön veronkorotus, pitää Imatralla luku tuplata.
Lappeenrannalle olisikin pelkästään lukujen perusteella edullisinta pysyä omillaan tai kahden kunnan mallissa.
-Mutta matkailun ja kaupan takia esimerkiksi on syytä pistää hynttyitä yhteen, jatkaa Tuimala.
Ohjaustyöryhmän puheenjohtaja, Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola (sd.) suosittelee, että päättäjät nyt todenteolla perehtyisivät tehtyihin laskelmiin.
-Ennusteista näkyy, mikä on se kohtalo, jos ei tehdä mitään.
Ohjaustyöryhmän varapuheenjohtaja, Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen (kok) luonnehtii skenaarioita pahoiksi. Sen takia Imatralla onkin Helmisen mukaan jo ryhdytty toimiin ennusteiden toteumista vastaan.
-Esimerkiksi tilaaja-tuottaja -mallimme on aika uraauurtava. Mutta se näistä selvityksistä on käynyt ilmi, että on ajateltava isosti.
Savitaipaleen kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi arvelee, että tehty pohjatyö on selvästi lisännyt kuntien päättäjien yhteistyöhaluja ja maakunnan eheyttä.
-Mahdollisuudet tehdä yhteistyötä paranevat varmasti. Savitaipaleellakin vanheneva väestö on herättänyt ajattelemaan, että on mentävä rohkeasti eteenpäin.
Ruokolahden kunnanjohtaja Antti Pätilä toteaa selvitysten avanneen silmiä.
-Ne ovat vieneet turhia luuloja Ruokolahdeltakin.
Aija Tuimala korostaa, että Etelä-Karjalan kunnilla on jo nyt poikkeuksellisen paljon yhteistyötä Eksotesta lähtien.
Etelä-Karjalan kuntien taloustilanne ei ole nyt erityisen kriittinen. Veronkorotuspaineet kuitenkin kasvavat, kun väestö vähenee, vanhuspalvelujen tarve kasvaa ja samalla valtionosuudet vähenevät maakunnassa noin 3,3 miljoonalla eurolla vuodessa.
Sote-ratkaisu on maassa kesken, mutta sekin näyttäisi tuovat Etelä-Karjalaan lisäkustannuksia, joidenkin arvioiden mukaan merkittävästikin.
Kuntien henkilöstöstä kolmannes jää eläkkeelle vuoteen 2021 mennessä. Jos kuntaliitosten jälkeen jätettäisiin 10-15 paikkaa täyttämättä, kertyisi vuosittain säästöä 0,5-0,7 miljoonaa euroa. Vaikutus kertaantuu ja vuosina 2014-2017 säästöpotentiaali olisi vähintään 4,5 miljoonaa euroa.
Kuntaliitokset vuoteen 2017 mennessä
2014 toukokuun 27. päivä valtuustojen seminaari Lappeenrannassa. Kunnat kertovat alustavista kannoistaan kuntaliitoksiin.
2014 elokuussa käydään kuntien välisiä sopimusneuvotteluja.
2014 syyskuussa valmistuvat esitykset kuntarakenteista.
2015 alusta uusi kuntalaki ja uusi valtionosuuslaki astuvat voimaan.
2015-1.1. 2017 uudet kunnat aloittavat.
2017 alusta aloittavat uudet sote-alueet.
3000
3 000 uutta työpaikkaa estää yhden veroprosenttiyksikön korotuksen Etelä-Karjalassa.
57
Vanhusten palvelujen tarve kasvaa Etelä-Karjalassa vuoteen 2029 mennessä 57 prosenttia.
15
Lukio- ja ammattiopetuksen tarve vähenee Etelä-Karjalassa vuoteen 2029 mennessä 15 prosenttia.
490
Etelä-Karjalan kunnissa on hallintohenkilöstöä 490.
Anne Kotiharju