Muikunpäät tuijottavat lasisin silmin laatikossa Lappeenrannan Kalasataman lattialla. Helen Lepiku livauttelee vauhdilla muikkuja perkauskoneen hihnalle. Sen toisesta päästä loiskahtelee perattuja kaloja vesisammioon. Perjantaina Mustolasta lähti 600 kiloa muikkua eteläisen Suomen kalatukkuihin.
Kalastaja Markku Törrösen yritys Saimaan kala saa toimia hulppeissa ja hyvin varustelluissa Mustolan kalasataman tiloissa omassa rauhassaan. Muut kalastajat käyttävät tiloja vain satunnaisesti ja vähän.
Julkisella rahalla laitteineen kaikkineen toteutettu kalankäsittelylaitos ei ole täyttänyt sille asetettuja toiveita. Muikun vienti Keski-Eurooppaan ei tainnut edes alkaa, ammattikalastus ei lisääntynyt ja iso osa laitteista nököttää tyhjän panttina. Lähes miljoona euroa maksaneelle irtopakastuskoneelle ei ole löytynyt juuri käyttöä. Korkea kalanlajittelulinjakaan ei hurise oikein koskaan.
-Vaikka tehtiin isot investoinnit, niin ei se kuitenkaan sitten tuonut uusia kalastajia, toteaa neuvoja Vesa Tiitinen Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksesta.
Kalasatama Oy:ssä on kymmenkunta osakasta. Kalalaitos on sen toteutuksesta vastanneen Lappeenrannan Yritystilan toimitusjohtajan Timo Hämäläisen mukaan nyt Kalasatama-yhtiön omistuksessa.
Markku Törrönen laskeskelee, että ammattikalastajien määrä on sama kuin Kalasataman aloittaessa.
-Eli on meidän porukka ja Jari Häkkisen porukka.
Häkkisellä on oma kalankäsittelylaite Taipalsaaren Kyläniemessä. Häkkinen on Kalasataman osakas, mutta ahkera käyttäjä hän ei ole.
-Blokkipakastustilasta olen käyttänyt yhtä lavapaikkaa kuukauden pari.
Häkkinen muistuttaa, että alun perin Mustolaan piti tulla nimenomaan kalapakastamo.
-Homma meni väärin päin, kun ensin tehtiinkin käsittelytiloja ja minulle tärkeämpi pakastushomma myöhästyi.
Kalasatamassa toimitaan sataprosenttisesti julkisella rahalla maksetuissa tiloissa ja laitteilla. Sen sijaan yksittäinen ammattikalastaja saa laiteinvestoinneilleen vain noin 30 prosentin tuen.
-Tämä asetelma vääristää kilpailua, kun toinen voi toimia ilmaisissa tiloissa pelkillä käyttökustannuksilla, arvelee omaa perkauslinjaa Kyläniemessä käyttävä Häkkinen.
Alueen kalastajat elävät muikun varassa. Törrösen mukaan muikun kysyntä on hiipumaan päin. Norjan lohi painaa hintaa alas. Venäläisetkään eivät ole oppineet muikulle.
Yksittäin pakastetusta muikusta ei Törrösen mukaan vain ole onnistuttu luomaan kannattavaa tuotetta.
Vesa Tiitinen kertoo, että Kerimäelle rakennetaan parhaillaan vastaavantyyppistä kalasatamaa. Sen näkymiin ei Etelä-Karjalassa uskota. Markku Törrönen kertoo, että muun muassa Kuusamossa on myös irtopakastamo. Sitä ei ilmeisesti ole käytetty ollenkaan.
Keski-Euroopan markkinat eivät auenneet
Vuonna 2006 Mustolaan päätettiin rakentaa pakastava kalasatama kalastajien käyttöön. Hinta-arvio oli 600 000 euroa. Pakastus- ja muiden laitteiden ansiosta markkinoiden piti laajentua Keski-Eurooppaan asti.
Vuonna 2008 kalankäsittelylaitos valmistui. Se maksoi 1,3 miljoonaa euroa.
Kustannuksista 90 prosenttia maksoi EU sekä valtio ja 10 prosenttia Lappeenrannan kaupunki.
Vuonna 2011 valmistui viimein irtopakastamo, joka maksoi 850 000 euroa.
Laitosta hallinnoi Lappeenrannan Kalasatama Oy, jonka jäsenenä on kymmenkunta ammattikalastajaa.
Käytännössä laitos on Markku Törrösen yrityksen käytössä ja muut käyttävät laitosta hyvin satunnaisesti.
Laitoksessa perataan, pakataan ja pakastetaan lähinnä muikkua.
Anne Kotiharju