Lappeenrannan sataman visiointi ei lopu Halkosaaren rantabulevardiin. Elinkeinoyhtiö Wirma Lappeenrannan konsultti GSP Group ehdottaa Pallonlahden ja Myllysaaren väliin kelluvaa hotellia, kalastuskylää ja uimalaa lämmitettyine paljuineen.
Wirma esitteli hanketta kaupunginhallituksen tulevaisuusjaostolle eilen tiistaina.
— Suunnitelma on tehty pitkälle tähtäimelle. Aika näyttää, löytyykö ponttoonirakentamiselle rahoitusta, muotoilee kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.
Sataman, Pallonlahden ja Myllysaaren osille on suunniteltu omat käyttötarkoituksensa.
Halkosaaren edusta sopisi konsultin mielestä liiketoimintaan, kun taas Pallonlahti matkailuautoalueen sijoituspaikaksi. Linnoituksenniemessä olisi yhä tilaa Hiekkalinnalle, mutta lisäksi myös huvipuistolle. Talvisin linnan voisi rakentaa lumesta. Kaupunginlahti ja satama elävöityisivät talviurheilulla, ja Myllysaaresta vedettäisiin yhdyssilta Kukkosaareen.
Nykyisen junaradan tilalle on kaavailtu kevyen liikenteen väylää. Baana Lappeenranta veisi suoraan kauppatorille ja takaisin rantaraitin varteen.
Verkkokeskustelijat kommentoivat suunnitelmia sivulla 6.
Alue voisi simpsakoitua vanhoilla eväillä
Lappeenranta. Järkeä ja yrittäjälähtöisyyttä. Niitä yrittäjä Juha Nalli kaipaa Lappeenrannan sataman alueen kehittämiseen.
— En ymmärrä, miten kelluvat alustat edistäisivät sataman talvikäyttöä tai toisivat Myllysaaren lähemmäs satamaa, äimistelee Prinsessa Armaada -ravintolalaivan toimitusjohtaja.
Elinkeinoyhtiö Wirma Lappeenranta teetti suunnitelman sataman alueen vetovoiman lisäämiseksi. Selvityksensä tueksi konsulttiyhtiö GSP Group kysyi mielipiteitä alueen yrittäjiltä.
— Ihmetyttää, että keitä yrittäjiä konsultti muka on kuullut. Juttelin alueen keskeisten toimijoiden kanssa, ja heidän ideoitaan ei oltu kysytty.
Sataman alueen suunnittelu on Nallin mielestä edennyt nurinkurisesti.
— Jos yrittäjä haluaa järjestää ympärivuotista toimintaa, kaupungin pitäisi tukea sitä. On outoa, että ensin pystytetään rakennelmat ja vasta sitten mietitään, että mitäs näillä nyt tehtäisiin.
Nallin mukaan jo olemassaolevat voimavarat tulisi hyödyntää.
— Meillä on Myllysaari ja Flowpark-seikkailuhuvipuisto sekä sataman leikkipuisto ja esiintymislava, hän luettelee.
Sataman alueen talvivirkistys ei yrittäjän mielestä vaadi rakennelmia, vaan liikeideoita.
— Kaupunginlahdella riittää retkeilijöitä ja luistelijoita talvisin, mutta alue tarvitsee toimijoita. Linnoituksessakin on yrittäjiä, jotka pitävät ympärivuotisesti liikkeitään auki.
Samaa mieltä on Jyri Hänninen, Kahvila Kafiinan yrittäjä.
— Talvisatama vilkastuisi nykyisiä palveluita vahvistamalla. Konsulttiyhtiön suunnitelmat tukevat vain kesää.
Kelluvan rakentamisen kustannukset arveluttavat Nallia.
— Ei se edullista voi olla. Ensin maksetaan kelluvan alustan teko ja sitten vielä rakennusten pystytyskulut.
Konsulttiyhtiön suunnitelmat tukevat vain kesää.
Jyri Hänninen
Elvytetty on ennenkin
Kelluva rakentaminen on ollut pinnalla Lappeenrannan sataman alueella aikaisemminkin. Pallonlahdelle harkittiin muun muassa Marina Housingin 20 asunnon kelluvaa lauttakylää kesällä 2007.
Huvipuistoviritelmät myös ovat historiasta tuttuja: vuonna 2006 maailmanpyörä heilahti sataman leikkipuistossa ensimmäistä kertaa. Pyörän sijainti nostatti mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Ensimmäinen Hiekkalinna kohosi Linnoitusniemen kärkeen vuonna 2004. Reilu vuosi sitten Wirma ideoi linnan ympärille uimarantaa, isoa liikuntapaikkaa ja banaaniveneajeluja, mutta suunnitelmat jäivät sellaisinaan toteutumatta.
Kymmenen vuotta sitten Kaupunginlahden ympäristöä siistittiin ja pieniä polkuja rakennettiin Saimaan rantojen kehittämisohjelman nimissä.
Vuonna 2002 Lappeenrannan sataman tienoo sai uuden yleissuunnitelman. Alueen kevyen liikenteen kulkuväyliä levennettiin ja valaistusta paranneltiin. Vuotta myöhemmin Osuuskaupan Kasinoterassi herätti kiistaa satamassa.
Suuria suunnitelmia Kaupunginlahden ilmeen uusimiseksi tehtiin suunnittelukilpailussa vuonna 1987. Ehdotuksista toteutuivat Satamatorin kojut, esiintymislava sekä vierasvenelaiturit.
Jenni Hirvinen