Karjala takaisin -keskustelu elää ja voi hyvin. Sitä käyvän joukon määrä on kuitenkin viime vuosina pienentynyt.
-Nykyisin keskustelua käyvät lähinnä Karjalan palautusta ajavat aktivistit, Karjalan Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström (kok.) sanoo.
Myös foorumit ovat muuttuneet. Pro Karelia -seuran pääsihteeri Veikko Saksin mukaan keskustelua käydään nykyisin lähinnä sosiaalisessa mediassa.
Sodissa menetetyt alueet herättävät suomalaisten sydämissä suuria tunteita. Vaikka keskustelu on hiipunut, Matikainen-Kallström ei usko, että asia olisi loppuun käsitelty.
Keskustelu Karjalan palautuksesta nousee pinnalle aika ajoin.
-Yksittäiselle ihmiselle julkinen keskustelu on ainoa tapa vaikuttaa asiaan, Matikainen-Kallström toteaa.
Hänen mukaansa Karjala on jollain tavalla läsnä myös valtioiden johtotasolla. Menetettyjen alueiden palauttamiseen hän ei kuitenkaan usko.
Aito, tuloksiin johtava keskustelu vaatisi vastavuoroisuutta ja aloitteellisuutta myös Venäjältä.
-Raja-asiat ovat arkaluontoisia asioita, joita ei voi yksipuolisesti edistää.
Aikanaan kiivaana käynyt keskustelu on laantunut, koska asia ei nuorempia ikäpolvia kiinnosta, arvioi Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg.
Aktiivisimpia keskustelussa olivat he, jotka Karjalasta joutuivat sodan jälkeen lähtemään.
-Heille julkinen keskustelu kotiinpaluusta oli tarpeen, sillä asiat oli käsiteltävä jollain tavalla, arvioi Hallenberg.
Veikko Saksin mielestä keskustelu on nyt vasta alkamassa. Aikaisemmin puheenvuoroissa on keskitytty tunteisiin. Nyt aletaan päästä asiaan.
Hän vertaa Karjala-keskustelua Natosta käytävään vuoropuheluun.
-Valtiojohto lyttäsi Nato-keskustelua vuosikaudet, ja vasta nyt aletaan keskustelemaan oikeista asioista. Samoin on käynyt Karjalan kanssa. Kekkosen jälkeen valtionjohto on systemaattisesti halunnut piilottaa Karjala-kysymyksen.
Karjalan palautusta ajavien kommenttien rinnalle Matikainen-Kallström kaipaisi keskustelua siitä, millaista yhteistyötä rajan molemmin puolin voidaan tehdä.
Moni karjalaiset sukujuuret perinyt suomalainen on kiinnostunut karjalaisesta perinnöstään.
-Olisi tärkeää, että karjalaisen heimon yhteys juuriin säilyy, Matikainen-Kallström sanoo.
Yhteyttä pidetään yllä esimerkiksi kotiseutumatkoja tekemällä. Suomalaisten on kuitenkin hyvä muistaa, että Karjalassa liikutaan vieraalla maalla. Vaikka esimerkiksi hautausmaille on haudattu suomalaisia ihmisiä, nykyisin maat ovat Venäjän omistuksessa.
-Näissä asioissa yhteisyö paikallisten ihmisten ja viranomaisten kanssa on erityisen tärkeää.
Jonna Mielonen-Jumisko