Tieto talteen lentokentästä

Lappeenranta. Laivue Etelä-Karjala kokoaa Lappeenrannan lentokentän historiaa. Laivue toivoo muistitietoa ja valokuvia etenkin kesästä 1944.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen

Laivue Etelä-Karjala kerää parhaillaan tietoa Lappeenrannan lentokentän vaiheista vuosilta 1918-44. Pääpaino on kesän 1944 tapahtumissa, jolloin kenttä oli puna-armeijan suurhyökkäyksen takia vilkkaimmillaan.

Laivue aikoo tehdä samantyyppisen teoksen kuin Taipalsaaren sodanaikaisesta lentokentästä kaksi vuotta sitten, mutta siitä tulee laajempi. Pertti J. Halinen kertoo, että materiaalia on jo tähän mennessä kertynyt runsaasti.

Halinen ja Sakari Hatara kertovat, että Lappeenrannan kentän vaiheista on jo syntynyt  kattava kokonaiskuva, mutta lisätieto ei ole pahasta. Tekijät kaipaavat etenkin muistitietoa, valokuvia sekä aikalaisten kirjoituksia.

-Olemme vähän myöhässä liikkeellä, mutta asioista tietäviä luulisi vielä löytyvän, Halinen sanoo.

Teokselle etsittäneen ulkopuolinen kirjoittaja. Tavoitteena on, että kirja on valmis vuoden päästä syksyllä.

 

Yksi tarina kirjaa varten on jo kasassa, varsin dramaattinen.

Hävittäjälentolaivue 24:n kolmannen lentueen ohjaaja, vääpeli Nils Katajainen lähti torjuntalennolle Kannakselle MT-476-koneellaan 5. heinäkuuta, kolmen muun koneen kanssa.

Ilmataistelussa vihollinen menetti kolme Jak-9-hävittäjää ja yhden IL-2-maataistelukoneen. Katajainen pudotti yhden hävittäjän, mutta sai tykin osuman niskapanssariin, mikä lähes tainnutti hänet.

Palatessaan Lappeenrantaan Katajainen teki mahalaskun yli 500 kilometrin tuntinopeudella, laskutelineet sisällä, kohti Leirikadun päätä.

Koneen moottori jäi kentän laitaan, ja kone paiskautui Tupalan talon räystäälle Ihalankadun ja Leirikadun kulmaukseen. Katajainen otettiin ulos hylystä ja vietiin pahoin loukkaantuneena sairaalaan.

Katajainen oli ainoa reservin lentäjä, joka sai Mannerheim-ristin. Hän kuoli 77-vuotiaana tammikuussa 1997.

 

Tästä tarinasta uupuu kuva, jollainen otettiin aikanaan.

Halinen asui lapsuudessaan sotien jälkeen Leirikadulla. Hän muistaa nähneensä valokuvan talon räystäälle päättyneestä Katajaisen koneesta. Nyt hän etsii kyseistä valokuvaa, jos se sattuisi vielä olemaan tallessa.

Imatran Immolan lentokentän historia on Halisen mukaan vielä huomattavasti suurempi työmaa kuin Lappeenrannan kentän. Immolan kenttä oli sodan aikana huomattavan vilkas.

Laivue Etelä-Karjala ei Immolan kenttään näillä näkymin tartu, mutta sitä ja Etelä-Karjalan muita sotakenttiä ainakin sivutaan tekeillä olevassa kirjassa.

 

 

Kerro tietosi lentokentästä

Laivue Etelä-Karjala kerää tietoa Lappeenrannan lentokentän vaiheista.

Kirjoituksia ja valokuvia sähköisesti tai paperilla voi lähettää seuraaviin osoitteisiin:

Pertti J. Halinen, Kauppakatu 40 A 22, 53100 LPR. Sähköpostiosoite [email protected], puhelin 040?5158809.

Matti Liuskallio, Valtakatu 66 A 3, 53100 LPR. Sähköpostiosoite [email protected], puhelin 050?358?5179.

Kuvat palautetaan. Tarpeen vaatiessa tehdään myös haastatteluja.

 

 

Laivue Etelä-Karjala

Lappeenrannassa vuonna 2008 perustettu lentäjäkerho.

107 jäsentä viime vuoden lopussa. Mukana nykyisiä ja entisiä lentäjiä, purjelentäjistä sotilas- ja liikennelentäjiin.

Jäsenyyden edellytyksenä lentolupakirja tai sotilaslentäjätutkinto sekä yhteys Etelä-Karjalaan.

Yhtenä tehtävänä on siirtää eteläkarjalainen ilmailuperinne sukupolvelta toiselle.

Laivueen komentajana toimii Sakari Hatara.

Ilpo Leskinen