Imatralla kasvaa huippuloikkaajia

IMATRA. Arttu Tyystjärvi ja Senni Salminen loikkivat Imatralta pitkälle. Kumpikin on Suomessa ikäluokkansa tilastoykkönen.

Kirjoittaja:
Anssi Silvennoinen

Suomen kolmiloikan nuoret tilastokärjet löytyvät Imatralta ja sen Urheilijoista. 17-vuotiaiden tilastoykkönen Arttu Tyystjärvi hätyytteli eilen Inkeri-kotikisoissaan pituushypyn ennätystään ja kilpaili myös 100 metrillä.

19-vuotiaiden kärki ja naisten kuutonen Senni Salminen juoksi sateenvarjon kentälle pituuskisan voittaneelle kaksosveljelleen Kalle Salmiselle, mutta vietti kisat muuten Karhumäen kentän lipan alla Suomen irvistävältä kesäsäältä suojassa.

Tyystjärvi, 17, jäi pituuden ennätyksestään 614 vain kaksi senttiä. Rahkeissa olisi selvästi varaa paljon parempaan.

-Kaikki hypyt olivat sellaisia rääpäisyjä. Se voi johtua kelistäkin, mutta ei tekniikkakaan ollut oikein kasassa. Satanenkin oli runttaamista, Tyystjärvi harmitteli.

Tyystjärven kolmiloikan tulostavoite tälle kesälle oli Kalevan kisojen tulosrajan 14,10 metrin ylitys. Se räsähti rikki viime torstaina Jämsän karnevaaleilla, jossa 19-vuotiaiden kisan voittotulos ja uusi oma ennätys kirjattiin 14,17.

-14 metristä meinasi tulla jo liikaa paineita, kun parissa ensimmäisessä kisassa ei mennyt sen yli. Hyvä, että se meni kesäkuun aikana.

Tyystjärveä valmentaa Lauri Asikainen, mutta nopeus- ja voimapuolella tietotaitoaan nuorukaiselle jakaa seiväshypyn EM-nelonen Matti Mononen.

-Oman ikäluokan SM-kisoihin lähden taistelemaan ihan kirkkaista mitaleista.

 

SENNI SALMINEN, 18, jätti kotikisat kisaamatta hyvästä syystä. 13,02 ja 12,99 -metriset näytöt Jämsän karnevaaleilla poikivat komennuksen Saksan Mannheimiin. Tieto elämän ensimmäisestä ulkomaan-kisareissusta tuli sunnuntaina.

-Lähden sinne hakemaan nuorten MM-rajaa, johon jäi matkaa 13 senttiä. Se oli tavoitteena Jämsässäkin. 13 metrin ylitys oli tietysti hienoa, mutta MM-rajan saavuttaminen lämmittäisi lisää, Salminen sanoo.

Salminen on hilannut kolmiloikkaennätystään 80 senttiä eteenpäin tänä kesänä, mutta nappisuoritusta ei ole vielä tullut.

-Vauhti alkaa olla aika hyvä. Loikat pystyvät vielä venymään, varsinkin toinen loikka, joka välillä pettää.

 

Kolmiloikka on kropalle yksi raaimmista yleisurheilulajeista. Salminen on parantanut kaksi lonkan rasitusmurtumaa, joista jälkimmäinen piti hänet sivussa koko viime ulkoratakauden.

Sittemmin kehonhuoltoon on kiinnitetty erityistä huomiota ja lisää aikaa.

-Nyt kisoissa on aina sellainen mukava varma olo. Pääasia on pysyä terveenä.

Kolmiloikkaajat ovat tavallisesti parhaimmillaan noin kolmikymppisinä. Tyystjärvi ja Salminen tiedostavat olevansa vasta matkansa alussa.

-Tavoitteeni ovat ihan maailman huipulla. En tunne, että pelkkä Suomen kärkeen pyrkiminen riittäisi minulle. Ei se riitä. Uskon, että olen parhaimmassa vedossani jo ennen kolmeakymppiä, jos niin on tarkoitettu, Salminen toteaa.

Anssi Silvennoinen