@esaimaa.fi. Twitter:@TimoLaitakari
Kaivinkone myllää vanhan myymälähallin pihasta rakennusjätettä kuorma-auton kyytiin Lappeenrannan Mustolassa. Entisestä Tenavapisteen myymälästä ovat pystyssä enää puiset pystypalkit ja kohta nekin lähtevät.
Tähän se tulee, jos on tullakseen. Ikea. Ja ihan sen viereen suuri Ikanon kauppakeskus. Nyt Lappeenrannassa odotellaan malttamattomina ruotsalaisjäteiltä vielä viimeisiä nimiä papereihin.
Jos asiat menevät hyvin, tontin kauppakirja allekirjoitetaan lähiviikkoina. Ikeasta on kerrottu, että lopullinen rakentamispäätös tulee heinä- tai elokuussa.
Marraskuussa 2012 tehdyssä esisopimuksessa määritellään, mitkä asiat kaupungin pitää hoitaa kuntoon ennen kaupan tekoa. Viimeinenkin velvoite hoitui kesäkuussa, kun Lappeenranta sopi rekkayhtiö Schenkerin kanssa sen terminaalin siirrosta.
Lappeenranta on käyttänyt miljoonia euroja Mustolan tontin valmisteluun. Jos ruotsalaisyhtiöt päättävät ostaa tontin suunnitellusti, kaupunki saa suoranaiset kulunsa pääosin pois.
Kaupungin kustannuksiksi tontin kaikista valmistelu- ja muista töistä arvioitiin esisopimusta allekirjoitettaessa 9,9 miljoonaa euroa. Kaupungininsinööri Pasi Leimi kertoo, että tämän hetken tietojen mukaan summa ylittyy noin 200 000-300 000 eurolla. Kustannuksista vasta osa on syntynyt, eli kyse on arvioista.
Kulut on tarkoitus kattaa Ikea-Ikanolta saatavalla tontin myyntihinnalla, joka kuin sattumalta on sovittu samaksi 9,9 miljoonaksi euroksi. Myyntihinta on sidottu indeksiin, mikä tarkoittaa, että summa nousee noin 200 000 eurolla.
Kustannusten ylittämisen vuoksi hankkeeseen tarvitaan siis noin 100 000 euron lisämääräraha.
Kuluista yli puolet menee alueella toimineiden vuokralaisten sopimusten lunastamiseen. Maa-alue on ollut koko ajan kaupungin omistuksessa, mutta alueella on omissa kiinteistöissään toiminut eri yrityksiä.
Neuvotteluissa kaupunki oli pakkoraossa, ja vuokralaiset saivat herutettua vanhoista huonokuntoisista halleistaan yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Arvioidut kulut ylittyvät tässä lähes miljoonalla eurolla.
Leimi kertoo, että vastaavasti kustannusarvio on alittunut esimerkiksi pilaantuneiden maiden puhdistamisessa.
Kaupungin kulut voi kuitenkin laskea monella tavalla. Kaupungininsinööri Leimin ynnäämiin noin 10,2 miljoonan euron kuluihin on laskettu vain suoranaisesti Ikea-Ikano-sopimuksesta aiheutuneet kulut.
Niiden lisäksi rahaa menee yli miljoona euroa hankkeeseen läheisesti liittyviin töihin, jotka voisi yhtä hyvin laskea mukaan.
Esimerkiksi alueen poikki kulkevan Fingridin voimalinjan siirto maksoi kaupungille 1,4 miljoonaa euroa. Silti summasta vain 950 000 euroa jyvitetään Ikea-hankkeen kuluiksi. Tätä Leimi perustelee sillä, että Ikealle olisi riittänyt pienempikin siirto: kaupunki halusi linjan pidemmälle, jotta se ei häiritse Saimaan kanavan matkailualueen kehittämistä.
Ikea-sopimuksessa kaupunki lupaa rakentaa Läntisen kanavatien kuntoon. Tie uusitaan Sulkutieltä Hakaliin Pienpällinkadulle. Kustannuksista Ikea-hankkeelle kuitenkin jyvitetään vain Kuutostien eteläpuolinen osuus. Jos myös Hakalin puoli laskettaisiin mukaan, hinta nousisi yli 466 000 euroa.
Sekään ei muuten ole ihan selvää, kuinka paljon myyntituloa kaupunki Ikea-Ikanolta lopulta saa. Jos sekä Ikea että Ikano päättävät tulla tontille, kauppahinta on yhteensä noin 10,1 miljoonaa euroa. On myös mahdollista, että vain jompikumpi lunastaa tonttinsa, jolloin kauppahinta on karkeasti puolet tästä.
Ikea-Ikanon tontin kupeessa on lisäksi kaksi pienempää maa-aluetta, joille voidaan rakentaa esimerkiksi huoltoasema. Ruotsalaisilla on tontteihin optio, ja jos yhtiöt päättävät lunastaa nämäkin, kauppahintahinta nousee noin miljoonalla eurolla.
Kaikkia tuloja ja menoja laskeskellessa kannattaa muistaa, miksi Ikea Lappeenrantaan haluttiin. Siksi, että se tuo työpaikkoja ja verotuloja ja vetää matkailijoita. Tämän arvon näyttää vasta aika.
Kirjoittaja on Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimituksen esimies.
Timo Laitakari