Syrjästä joukolla parrasvaloihin

Näyttely. Luonto ja valta ovat teemoina itäsuomalaisilla taidegraafikoilla, joiden näyttely avautuu Imatran taidemuseossa.

Kirjoittaja:
Leena Härkönen

Näyttelyn nimessä piilee uhmaa: Sivulla 13, itäsuomalaista taidegrafiikkaa.

Siitä voi lukea, että ollaan maantieteellisesti sivussa taiteen suurista keskuksista, mutta vahvasti osana taidemaailmaa ja tietoisia sen virtauksista.

Imatran taidemuseossa avautuu perjantaina 13 itäsuomalaisen taidegraafikon yhteisnäyttely, johon on koottu töitä pääasiassa Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa vaikuttavilta tekijöiltä. Itäsuomalaisuus käsitetään laajasti, sillä moni taiteilijoista on asunut ja opiskellut useassakin paikassa.

 

Idea näyttelystä syntyi taannoin Italiassa, jossa Reetta Ahonen (Imatra), Anu Torikka (Joensuu) ja Ritva-Liisa Virtanen (Savonlinna) sattuivat yhtaikaa Suomen taiteilijaseuran ateljeesäätiön taloon. He miettivät, mikseivät itäsuomalaiset voisi lyödä hynttyitään yhteen ja esittäytyä porukalla. Tuumasta toimeen.

-Valitsimme itsemme kuraattoreiksi ja osallistumme myös näyttelyyn, Ahonen kertoo.

Muiden osallistujien valinta oli hankalampaa, sillä Itä-Suomessa on paljon taitavia taidegraafikoita.

-Näyttely olisi voinut syntyä aivan toisenlaisella kokoonpanolla tason kärsimättä.

 

Kuraattorit halusivat mukaan erilaisia tekniikoita käyttäviä eri-ikäisiä tekijöitä. Ikärakenne ei paista töistä silti mitenkään.

Tekniikoissa on perinteisiä, mutta osassa grafiikka pyrkii irti rajoistaan. Ahonen yhdistää sitä videoinstallaatioon, Riikka Mattinen konkreettisiin esineisiin ja kolmiulotteisiin laatikoihin, Virtanen tilateokseen.

Yhteiseksi nimittäjäksi itäsuomalaisille osoittautui luonto, koska täällä se on lähellä.

-Taiteilijat kuitenkin lähestyvät sitä eri tavoin, Ahonen sanoo.

Anu Torikka rakentaa vaelluksistaan polkuja. Tarja Heilimolla luonto kuvaa sitä, mitä kolmen perheen isoäidin pään sisällä tapahtuu.

Muita teemoja ovat valta, kommunikaatio ja ihmisten väliset suhteet, kuten Annu Vertasen ja Lotta Pyykkösen töissä.

 

Taidetta katsova ja ostava yleisö on perinteisesti pitänyt grafiikkaa helposti lähestyttävänä ja kohtuuhintaisena.

-Koska grafiikkaa tehdään sarjana, hinnat halpenevat. Ja sitä on helpompi sijoittaa kotiin, Ahonen sanoo.

Taiteilijat ovatkin alkaneet muunnella vedoksia, joten ne kaikki ovat uniikkeja, ainutkertaisia. Moni tekee suurta ja värillistä.

-Grafiikka ei enää tarkoita pientä mustaa taulua nurkassa, Ahonen sanoo.

Näyttelyssä ovat mukana Reetta Ahonen, Anna Arminen, Tarja Heilimo, Taru Innanen, Emma Lappalainen, Riikka Mattinen, Reijo Mörö, Jussi Nykänen, Lotta Pyykkönen, Jonna Salonen, Anu Torikka, Annu Vertanen ja Ritva-Liisa Virtanen.

Leena Härkönen