Lappeenrannan Haapajärven venerantaan hiekoitettu uimaranta näyttää jo liettyneeltä, rannan pukukoppi yhä uudenkarhealta.
– Juhannusaattona puljasi lapsia vedessä. Muuten rannassa ei ole uitu, kertoo Esa Hyväri.
Viime vuonna päättynyt kunnostuskuivatus ei tehnytkään rehevöityneestä Haapajärvestä uimakelpoista kuten vielä syksyllä uskottiin.
Nyt vaikuttaa siltä, ettei järvestä tullut edes vähemmän rehevää.
– Se meni vain huonompaan kuntoon ja on hyvää vauhtia kasvamassa umpeen, sanoo Hyväri, joka on Haapajärven yhteisen vesialueen osakaskunnan puheenjohtaja.
Hänen mukaansa ruovikko ja osmankäämit puskeutuvat taas rannoilla esiin ja järveä valloittaa myös jokin kelluva kasvi.
– Viime kesänä sovittiin, että kasvillisuutta niitetään tänäkin kesänä, mutta siihen ei kuulemma ollut rahaa.
Lappeenrannan Energialta upposi Haapajärven kunnostukseen noin kolme miljoonaa euroa. Hyvärin mukaan nyt voi jo perustellusti sanoa, että rahat menivät hukkaan.
– Kunnostus ei käytännössä yhtään parantanut Haapajärven tilaa, sanoo myös limnologi Pena Saukkonen, jonka johtama Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy tarkkailee näytteenotoilla järven vedenlaatua.
– Hygieenisesti se täyttää uimaveden vaatimukset, Saukkonen huomauttaa.
Muilla kriteereillä mitattuna Haapajärven vedenlaatu on huono, ja loppukesästä sinileväkukinta vei myös järven uimakelpoisuuden.
– Veden fosforipitoisuus oli elokuussa kolmanneksen pienempi kuin kesätilanteessa ennen kunnostusta, mutta edelleen se oli 215 mikrogrammaa litrassa, Saukkonen kertoo Haapajärveä eniten rassaavasta ravinnekuormituksesta.
Rakkolanjoesta sitä tulee järveen 130 mikrogrammaa vesilitrassa.
– Järven yli 200 mikrogrammaa tarkoittaa sitä, että järvi on sisäkuormitteinen, Saukkonen selvittää.
Hänen mukaansa sisäistä kuormitusta kumpuaa todennäköisesti edelleen järven pohjasta, vaikka ravinteet piti sinne kuivatuksella sementoida.
– Kuivatus tehtiin vain osassa järveä, eikä se sadekesänä onnistunut. Pohjasedimentti on edelleen suurelta osin niin löyhää, että tuulet pääsevät sitä pöyhimään.
Saukkonen pohtii myös järven hoitokalastuksen tulosten kestävyyttä. Järveä kuormittamassa saattaa hänen mukaansa olla taas runsaasti pientä kalaa.
Ulkoisesta kuormituksesta noin puolet tulee Lappeenrannan jätevesistä, jotka ainakin toistaiseksi johdetaan Toikansuon puhdistamolta Rakkolanjokeen. Toinen puoli tulee joen ja järven maatalousvaltaiselta valuma-alueelta, Saukkonen muistuttaa.
Haapajärven kunnostuksesta toinen osa on lisäveden johtamista Saimaan kanavasta Rakkolanjokeen. Sitäkin varten on tehty kolmen miljoonan investointi.
Hyväri ja Saukkonen odottavat sen tulosten näkyvän myönteisesti Haapajärven tilassa.
Kunnostus ei käytännössä yhtään parantanut Haapajärven tilaa.
Pena Saukkonen
Vaikeat velvoitteet toteutuvat hitaasti
Lappeenranta purkaa jätevetensä toistaiseksi Rakkolanjokeen, joka virtaa Haapajärven läpi rajan yli Suomenlahteen.
Velvoite purkuvesistön kunnostukseen tuli vuonna 2001 Toikansuon puhdistamon ympäristöluvassa.
Velvoitetta on toteuttanut Lappeenrannan Energiaverkot Oy.
Yhtiö teetti Haapajärven kunnostuskuivatuksen vuosina 2011-2013 ja teettää nyt putkilinjaa, jolla Rakkolanjokeen johdetaan lisävettä Saimaan kanavasta.
Haapajärvestä eteenpäin Rakkolanjoki on rajajokien kunnostushankkeessa, josta Suomessa vastaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
Vuoden 2001 ympäristöluvassa Lappeenranta määrättiin myös etsimään jätevesilleen uusi purkuvesistö.
Toistamiseen meneillään olevassa YVA:ssa Rakkolanjoki on edelleen yksi vaihtoehto.
Leena Sallinen