Lappeenrantalaisen Jouko Rantasen luontoretki sai lauantaina yllättävän käänteen. Pienen lammen aurinkoisella rannalla korentoharrastajan eteen leyhähti alle kymmensenttinen keltakuvioinen otus.
-Korento muistutti paljon yleistä aitojokikorentoa, mutta havainto oli tavattoman myöhäinen, Rantanen kertoo.
Tarkempi tutkimus osoitti korennon kuvioinnin ja jalkojen värityksen poikkeavan totutusta. Kyseessä olikin idänjokikorento, jota tavataan muun muassa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Savitaipaleen Tornion kylästä löydetty urospuolinen yksilö oli lajin ensimmäinen havainto Pohjoismaista.
Idänjokikorento on 62. Suomessa tavattu sudenkorentolaji. Kyseessä on jo toinen tänä vuonna löydetty uusi laji, sillä kulku-ukonkorento onnistuttiin paikantamaan maastamme keväällä.
Suomen sudenkorentoseuran puheenjohtaja Sami Karjalainen löytää lajikirjon laajenemiselle kaksi syytä. Sudenkorentojen harrastus on kasvanut Suomessa voimakkaasti 2000-luvulla, ja tänä aikana maastamme on löydetty kymmenen uutta korentolajia. Toinen syy liittyy ilmaston lämpenemiseen.
-Lämpimät kesät ovat hyviä korentojen kannalta. Uusia lajeja levittäytyy Suomeen sekä pysyvästi että satunnaisesti kaakkoisvirtausten mukana.
Idänjokikorento lisääntyy isoissa, hitaasti virtaavissa joissa. Siksi aikuiset yksilötkin yleensä elävät suurten virtojen läheisyydessä.
Savitaipaleelta tavattu idänjokikorento on todennäköisesti yksinäinen harhailija, joka on voinut lentää ilmavirtausten mukana useiden satojen kilometrin matkan. Korennon kuoriutumispaikka voi vallan hyvin olla jopa Ukrainassa asti.
Uusien korentolajien asettuminen Suomeen muuttaa lajikirjoa, mutta sudenkorennoista ei arvella olevan luonnollemme mitään suoranaista haittaa. Idänjokikorennon kaltaiset lajit syövät paarmoja ja kärpäsiä sekä toimivat puolestaan itse lintujen ravintona.
Jouko Rantanen on harrastanut lintuja jo nelisenkymmentä vuotta. Korennoista hän innostui vajaat kymmenen vuotta sitten poikansa esimerkkiä seuraten.
-Uusia lintulajeja oli enää vaikea bongata, joten siirryin korentoihin ja perhosiin.
Korentoharrastajan apuvälineinä toimivat kiikarit, kamera sekä haavi. Nykyaikainen digikuvaus helpottaa suuresti lajien määritystä.
-Pikku hiljaa korentokausi alkaa olla ohi tältä kesältä, mutta aurinkoisina päivinä ehtii vielä tehdä hyviä havaintoja.
Idänjokikorento
Gomphus flavipes.
Keskikokoinen korento, pituus noin 7-8 senttiä.
Elää korentomuodossa joitain viikkoja.
Yksi neljästä Suomessa tavatusta jokikorentolajista.
Muistuttaa paljon aitojokikorentoa, mutta ruumiin keltaiset kuvioinnit ja jalkojen väritys ovat lajeilla erilaiset. Silmät siniset, Lisääntyy isoissa, hitaasti virtaavissa joissa.
Levittäytynyt 1990-luvulla laajalti vanhoille elinalueilleen Euroopassa. Tavattu vaeltavana muun muassa Britanniassa.
Lähde: Korentowiki.
Anne Kokkonen