Rakennusliiton Kymen piirin aluepäällikkö Kari Lapatto hämmästelee väitettä siitä, että alueen yritysten ja työvoiman käyttö on nyt ”tapissa”.
– Ammattitaitoista suomalaista työvoimaa on todellakin saatavissa. Näyttäisi, että tuo pula koskeekin vain ulkomaista halpatyövoimaa, jolle ei tarvitse maksaa alalla vallitsevaa palkkatasoa, puhumattakaan ylityökorvauksista ja muista lisistä.
Lapaton mukaan rakennusala uhkaa ajautua lopullisesti halpatyöalaksi ja sitä kautta myös ulkomaisten yritysten varaan.
– Onko tämä oikeaa kotimaista elinkeinopolitiikkaa? Jopa Lappeenrannan kaupunginkin suunnittelu-urakat menevät jo Baltiaan.
Talonrakennusalalla on nyt alkusyksyn huippusesonkina Etelä-Karjalassa noin 250 työtöntä eli 12 prosenttia liiton tuon alan jäsenistä. Niin Kymen alueen kuin koko maankin luvut ovat rumentuneet viimeiset vuodet.
Lapatto toteaa, että tarjolla olevien rakennusmiesten lukumäärä vielä kolminkertaistuu, kun mukaan lasketaan Kotkan, Kouvolan ja Mikkelin suunnat. Nykyisin töihin liikutaan sadan kilometrin säteellä.
Lapaton mukaan isot konsernit käyttävät Lappeenrannassa runsaasti ulkomaalaista työvoimaa Ison-Kristiinan, Pormestarin parkin ja Vapaudenaukion Technopoliksen työmailla.
– Technopoliksen työmaalla oli eräänä lauantaina 26 ulkomaalaista ja kaksi suomalaista työntekijää. Ison-Kristiinan työmaakopissa oli 20. elokuuta korkeintaan kolmannes suomalaisia työntekijöitä.
Rakennusteollisuuden Lahti-Kymen piirin aluejohtaja Raimo Hovi vahvistaa, että Etelä-Karjalassa riittää rakennusammattilaisia.
– Ei Etelä-Karjalan rakentaminen tukehdu siihen, ettei työvoimaa ole saatavilla.
Hovin mukaan ulkomaalaista työvoimaa käytetään enimmäkseen sen takia, että suomalaiset ovat hinnoitelleet itsensä hankalaan asemaan.
– Kirvesmiehen lähtöpalkka on 13,63 euroa tunnilta. Suomalaisen kirvesmiehen keskituntiansio on kuitenkin 19,66 euroa. Esimerkiksi paperiteollisuudessa palkat ovat nousseet rakennusalaa huomattavasti vähemmän.
Rakennusteollisuuden selvityksen mukaan Lahti-Kymen piirin alueella oli ulkomaalaista työvoimaa viime vuonna 11 prosenttia.
– Suurinta ulkomaalaisen työvoiman käyttö oli viime vuonna pääkaupunkiseudulla, selvästi yli 30 prosenttia. Luku kasvaa yhdellä kahdella prosenttiyksiköllä joka vuosi. Tänne on Virosta pitkä matka, ja uskon, ettei virolaisen työvoiman käyttö täällä enää nouse.
Etelä-Karjalassa rakennetaan paljon. Hovin mukaan se on tuonut Lappeenrantaan uusia rakennusliikkeitä kuten Jatkeen ja Varten.
– Esimerkiksi Kymessä rakentaminen taas on poikkeuksellisen alhaalla. Siellä ollaan 90-luvun laman määrissä.
Muun muassa peruskorjausten ja remonttien hiipuminen näkyy Hovin mukaan pienempien rakennusfirmojen töiden vähenemisenä.
Rakennusala uhkaa ajautua halpatyöalaksi ja ulkomaisten yritysten varaan.
Kari Lapatto
442 työtöntä
Heinäkuun lopulla Lappeenrannan seudulla (Lappeenranta, Luumäki, Lemi, Savitaipale, Taipalsaari) oli 442 rakennusalan työtöntä työnhakijaa.
Heistä 253 oli rakennustyöntekijöitä, 84 viimeistelytyöntekijöitä ja 105 maalareita sekä rakennuspuhdistajia.
Heinäkuussa työvoima- ja elinkeinokeskukseen tuli vastaavasti tarjolle noin 35 uutta rakennusalan työpaikkaa.
Lähde: Niilo Melolinna, Kaakkois-Suomen ELY
Anne Kotiharju