Filosofian maisteri Anna Vilkuna on heti aamusta tarmoa täynnä. Häntä ei tunnu haittaavan se, että kaamos pukkaa päälle, ulkona sataa ja kello on vasta yhdeksän aamulla. Vilkuna laittaa kahvit tippumaan ja nauraa heleästi.
-Se on se ainoa glamour tässä hommassa. Kaikki muu on silkkaa työtä. Mutta tiesin, mihin ryhdyin, kun otin tämän homman vastaan, Vilkuna vastaa kysymykseen tittelistään taidejohtaja.
Etelä-Karjalan ja Kotkan taiteilijaseurojen yhteishanke Kaakon taide ei ole vielä läpäissyt yhdistysrekisterin seulaa. Toiminta pyörii kuitenkin jo täysillä ja pitää Vilkunan kiireisenä.
Niin kutsuttu kolmas sektori ei päästä palkollisiaan helpolla. Töitä pitää yleensä paiskia vähintään kolmen edestä. Se on Vilkunan mukaan Jyväskylän yliopistossa tutkittu juttu.
-Kyllä minäkin olen joskus ajatellut, ettei ikinä enää, Vilkuna sanoo ja nauraa päälle.
Filosofian maisteriksi Vilkuna valmistui Jyväskylän yliopistosta. Hän opiskeli taidehistoriaa ja yhteiskuntatieteitä.
-Olen ollut töissä museoissa lehtorina ja kuraattorina. Olin pitkään töissä muun muassa VB Valokuvakeskuksessa.
Vilkuna on taiteen ymmärtämisen koulutettu ammattilainen. Ei siis ihme, että hän meinaa tikahtua nauruunsa, kun häneltä kysyy, mikä tai mitä tämä taide on ja voiko tätä salaperäistä oliota määritellä lyhyesti.
-Eihän sitä voi lyhyesti määritellä. Taide on joka tapauksessa oleellinen osa yhteiskuntaamme. Taide on inhimillisen luovuuden ydinaluetta.
Kuvataiteilija on Suomessa kutsumusammatissa. Taiteilijan uran valinta merkitsee usein myös elämää köyhyysrajan alapuolella. Kuvataiteilijan työ on, kuten luova työ usein, myös hyvin yksinäistä puurtamista.
-Sitä varten minä tätä työtä teen, ettei näin olisi.
Taiteen keskustoimikunnan keväällä julkaiseman tutkimuksen mukaan kuvataiteilijoiden verotettavien tulojen mediaani oli tutkimusvuonna 2010 vain 16 000 euroa. Samana vuonna ammatissa toimivista kuvataiteilijoista lähes kaikilla, 98 prosentilla, oli vähintään opistotasoinen alan perustutkinto ja noin puolella kaikista ylempi korkeakoulututkinto.
-Onhan se aikamoista, Vilkuna sanoo eikä naura nyt yhtään.
Kuvallisesta viestinnästä on tullut tietotekniikan kehityksen myötä yhä tärkeämpää. Samoin yhä tärkeämmäksi on tullut visuaalinen lukutaito. Me suorastaan hukumme kuviin. Silti kuvataiteeseen ja kuvataiteilijoihin suhtaudutaan tavalla, jota on vaikea ymmärtää.
-Tässä on minun mielestäni iso ristiriita.
Vilkuna ei kuitenkaan suostu uskomaan, että tavalliset ihmiset olisivat välinpitämättömiä kuvataiteen suhteessa.
-Järjestimme kokeilumielessä täällä kahvila Katariinassa näyttelyn, ja siellä kävi ihan tavallisia ihmisiä, myös aika paljon miehiä.
Matti Saarela