Lappeenrannan lentokentän yksityistäminen siirtäisi lähes 180 hehtaaria keskustan tuntuman maata Finavialta perustettavalle lentokenttäsäätiölle. Säätiön perustajina ovat Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto.
Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen vahvistaa, että perjantaina allekirjoitetun aiesopimuksen mukaan koko lentokentän maa-alue siirtyisi säätiölle.
-Siitä on lähdetty. Tarkoitus olisi, että kaikki liiketoiminnan vaatimat tase-elementit siirtyisivät ostajalle. Toinen vaihtoehto olisi, että tehtäisiin pitkäaikainen vuokrasopimus alueesta, selvittää Savolainen.
Savolainen korostaa, että kyseessä on aiesopimus.
-Erilaisilla sidos- ja intressiryhmillä voi olla vielä sana sanottavana asiasta.
Apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski toteaa kaupungin pitäneen matalaa profiilia maa-alan siirtymisestä kaupassa.
-Olisihan se meille sellainen henkivakuutus, jos yksityistetty lentokenttätoiminta aikanaan osoittautuisi liian raskaaksi ylläpitää, suostuu Korkiakoski arvioimaan asiaa.
Finavia, liikenne- ja viestintäministeriö, Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto käynnistävät aiesopimuksen pohjalta neuvottelut.
Kari Savolaisen mukaan nyt selvitetään, onko hanke yleensä toteutettavissa.
-Itse en ainakaan maalaisi pirua vielä seinälle. Minun on vaikea nähdä, että kellään olisi kovin suurta intressiristiriitaa siihen, että esimerkiksi tämä maaomaisuus siirtyy perustettavalle säätiölle.
Savolaisen mukaan Kauhavan lentokenttä voisi toimia tässä hyvänä esimerkkinä. Kentän toiminta loppuu vuodenvaihteessa, kun ilmavoimat lähtee.
Aiesopimuksen mukaan valtio kattaisi lentokentän tappioita vuosina 2016-2020 noin miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi valtion pitäisi satsata kiitotien korjaukseen kolme miljoonaa euroa.
Kari Korkiakosken mukaan tavoitteena on, että Suomen nykyinen hallitus saa tehtyä tarvittavat ratkaisut.
-Liikenneministeriö on sitoutunut esittämään budjettikehyksiin tukirahat neljäksi vuodeksi maaliskuussa. Vaalien jälkeinen uusi hallitus päättää elokuussa asiasta osaltaan.
Korkiakosken mukaan kaupunki voi jo aiesopimuksen perusteella varautua säätiön vaatimaan 700 000 euroon ensi vuoden budjetissa.
Maakuntajohtaja Matti Viialainen luottaa valtion tukipäätöksiin.
-Finavia on tehnyt yksin jopa kaksi miljoonaa euroa tappiota vuosittain, ja nyt se vapautuisi tuosta tappiosta. Tämä on edullinen kauppa sekä myyjälle että ostajalle.
Tavoitteen mukaan kaupunki pääsisi samalla eroon vuotuisesta, nyt noin 500 000 euron markkinointituesta lentoyhtiöille. Viialainen ei ole tästä aivan varma.
-Mielestäni lähtökohta on, että tuki ei olisi jatkossa nykyistä suurempi.
Kari Korkiakoski toteaa, että nyt alkaa liiketoimintasuunnitelman täsmentäminen. Tiedossa on jo joitakin lentokenttäbisnestä tukevia asioita.
-Synergiaetuja odotetaan siitä, että kaupungin tekninen toimi sekä lentokentän länsipäähän tuleva pelastusasema palvelisivat myös lentokentän tarpeita.
Kaupallista liiketoimintaa havitellaan lisää muun muassa mahdollisesti kaavoittamalla uusi liikekeskus lentokentän laitaan.
Säätiöön miljoona euroa
Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto perustavat lentokenttäsäätiön. Kaupunki sijoittaa säätiöön 700 000 euroa ja liitto 300 000 euroa.
Lappeenrannan lentoasema ja sen yhteydessä olevat maa-alueet luovutetaan säätiölle.
Liiketoiminta ja kiinteistö siirtyvät säätiölle muodollisella kauppahinnalla siten, että liiketoiminnan negatiivinen kauppahinta korvaa ensimmäisen vuoden lentoaseman pitämisestä aiheutuvan tappion. Lisäksi valtio sitoutuu kattamaan kentän tappioita 2017-2020 arvion mukaan noin miljoonalla eurolla vuodessa.
Valtio osoittaa kiitotien peruskorjaukseen kolme miljoona euroa.
Anne Kotiharju