Mainonnan eettinen neuvosto on antanut vapauttavan lausunnon Fazerin Pantteri-makeisten televisiomainoksesta.
Mainos ei neuvoston mielestä leimaa tai syrji ketään etnisen alkuperän perusteella eikä ole hyvän tavan vastainen.
Mainoksessa ronskeilla rintakarvoilla varustettu tumma rantaleijona flirttailee suomalaisnaiselle pantterikuvioisissa uimahousuissa.
Nainen lämpenee kuitenkin vasta toiselle pantterikuosiselle: vaalealle ja pyylevälle suomalaiselle, joka eteläkarjalaa vääntäen kiikuttaa naiselle tämän aurinkovoiteen.
Yksityishenkilö valitti mainoksesta mainonnan eettiselle neuvostolle. Valittajan mielestä mainos vahvistaa loukkaavalla tavalla ennakkoluuloja maahanmuuttajista.
Lappeenrantalainen Markku Kiljunen on samoilla linjoilla eettisen neuvoston kanssa: mainos on niin voimakkaan humoristinen, ettei sitä hänestä kukaan voi ottaa tosissaan tai antaa sen vaikuttaa käsityksiin ulkomaalaisista.
– Se irvistelee etukäteisasenteille ja käyttää niitä hyväkseen. Tällainen alleviivaus toimii pikemminkin asenteita vastaan, Kiljunen analysoi.
Etelä-Karjalassa samanlaista vitsiä voitaisiin vääntää suomalaista ja venäläisistä. Ja väännetäänkin.
– Ihmisillä on hyvin stereotyyppisiä käsityksiä myös venäläisistä, nämä vanhat kliseet. Paljon kuulee ja näkee ennakkoluuloista puhetta ja kirjoitusta. Mutta vaikka esitetään stereotyyppejä, suurin osa ei silti ajattele, että kaikki ovat niiden kaltaisia, Kiljunen huomauttaa.
Kiljunen on huomannut, että ilkeämieliset kommentit esitetään yleensä kirjallisesti ja nimimerkin takaa. Arjessa ja kadulla rasistisia kommentteja tai käyttäytymistä ei kuule ja näe.
– Vähän on stereotyyppiä vedetty, tuumaavat nuoret taksikuskit Juho Laihanen ja Sami Parta Pantteri-mainoksesta.
Miehet voivat ymmärtää kantelijan näkökohdan, mutta katsovat, että leimaahan mainos tavallaan myös suomalaista miestä. Kumpaakaan se ei heistä silti loukkaa.
Työssään miehet kertovat tapaavansa paljon erilaisia ihmisiä ja kuulevansa monenmoista.
– Taksissa puhuttu jää taksiin, mutta sen voi sanoa, että mielipiteitä on laidasta laitaan, myös ennakkoluuloisia ja kaavamaisia, vihapuhettakin. Paljon kuulee sitä, että ihmisiä lokeroidaan. Jotkut vakavissaan, jotkut eivät.
Asenteet pullahtavat kahakoiksi asti taksinkin ikkunasta katsoen harvoin.
– Joskus kun yöllä hain nakkijonosta kahvia, suomalainen aukoi venäläiselle päätään tämän taustoista. Viina vaikuttaa, se on sellaista kännipäistä louskuttamista.
Piiaksi esittäytyvä nainen ei usko, että mikään yksittäinen mainos voi saada ihmisiä tuntemaan ennakkoluuloja. Vaikuttaminen ei ole hyvässä eikä pahassa niin yksinkertaista. Hänestä mainos on hauska.
– Jokainen voi itse arvioida, miten suhtautua käsityksiin, joita se antaa. On vaarallistakin, jos asioita pitää hirveästi valmiiksi arvottaa eikä luoteta siihen, että jokainen pystyy tavoittamaan mainoksesta monia eri asioita.
Piia ei ammattinsa takia halua esiintyä koko nimellään. Työssään hän kohtaa paljon ulkomaalaisia.
– Asenteet ovat korjautuneet. Esimerkiksi suomenruotsalaiset eivät kiihdytä enää kuten ennen. Enkä ole pitkään aikaan kuullut vihapuhetta vaikkapa romaaneista.
Puhetapa myös venäläisistä on Piian mielestä muuttunut.
– Aiemmin käsitys venäläisistä pohjautui historiaan, nyt omaan kokemukseen. Ihmiset ymmärtävät olla yleistämättä yksittäisiä kokemuksia.
Paljon kuulee sitä, että ihmisiä lokeroidaan.
Juho Laihanen
Mainonnan eettinen neuvosto
Antaa lausuntoja yksittäisten mainosten hyvän tavan mukaisuudesta. Lausuntoja voivat pyytää kuluttajat, elinkeinonharjoittajat, viranomaiset ja järjestöt.
Lausuntoa Pantteri-mainoksesta neuvosto perusteli näin: ”Mainos on tyylillisesti voimakkaasti yliampuva eikä siten vakavasti otettavissa. Mainoksen miehet ovat selkeästi karikatyyrejä, ja mainoksesta välittyy hyväntuulinen ja humoristinen tunnelma. Huumorin ei voida katsoa kohdistuvan maahanmuuttajiin.”
Seija Hackman