Kymmenen Lappeenrannan sovittelutoimiston alaista vapaaehtoissovittelijaa on kirjallisesti ilmoittanut aluehallintovirastolle lopettavansa sovittelun toistaiseksi. He odottavat Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä kolmen sovittelijan tekemään hallintokanteluun ja kanteluihin johtaneen tilanteen selviämistä, ennen kuin ottavat uusia sovittelutehtäviä vastaan.
Sovittelijoiden ja riita- ja rikosasioiden sovittelusta Kaakkois-Suomessa vastaavan vihtiläisen Yöjalka-yhdistyksen välisen kiistan selvittely on jo edennyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja sosiaali- ja terveysministeriöön. Solmua yritetään avata sovittelutilaisuudella ministeriössä joulukuussa.
Kaksi Lappeenrannan sovittelutoimiston vapaaehtoissovittelijaa sanottiin syksyllä irti tehtävästään. Sovittelun johtaja Pia Slögs sanoi kaksi sovittelijaa irti sen jälkeen, kun he olivat kyseenalaistaneet palkallisen sovittelunohjaajan irtisanomisen. Kolmas sai lähteä ensimmäisistä irtisanomisista käydyn neuvonpidon ja Etelä-Saimaassa asiasta kertoneen uutisen jälkeen.
Vapaaehtoissovittelija Hannes Ruokokoski katsoo kantelussaan irtisanomisensa aiheettomaksi, perusteettomaksi ja kunniaansa loukkaavaksi.
Hän vaatii irtisanomisten perumista ja lisäksi, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston on valittava uusi sovittelun palveluntuottaja Yöjalan tilalle.
Uutisessa nimellään esiintyneellä vapaaehtoissovittelija Martti Kuntulla kantelun laadinta on vielä kesken.
— Ehkä en tyydy pelkkään kanteluun, vaan riitautan asian hallinto-oikeudessa, hän sanoo.
Ruokokosken mukaan muutama muu sovittelija on ilmoittanut hänelle suullisesti, et-teivät ota toistaiseksi uusia tehtäviä vastaan. Sovitteluun osallistumattomia irtisanotut mukaan lukien on noin puolet sovittelijoista. Imatralle jäi vain kaksi toimivaa vapaaehtoissovittelijaa, Ruokokoski kertoo.
Toimintaa valvovan aluehallintoviraston ylitarkastaja Sirkka-Liisa Siltala ei usko, että sovittelu Lappeenrannan ja Imatran seudulla vaarantuisi.
— Sovittelijoita on niin paljon, että palvelun tuottaja pystyy kyllä järjestämään sovittelut myös Lappeenrannan alueella, vaikka sovittelijoita on sanottu irti ja osa on jättäytynyt sivuun. Aluehallintovirasto seuraa tilannetta, hän sanoo.
Sovittelun tuottajista ja toiminnan määrärahojen jaosta päättävät aluehallintovirastot.
— Rahaa ei myönnetä sovittelualoitteiden määrän, vaan alueen asukasmäärän, pinta-alan ja rikosmäärien mukaan, THL:n kehittämispäällikkö Aune Flinck sanoo.
Siten sovittelualoitteiden väheneminen ei ole irtisanomisperuste, vaikka siihen on irtisanomisissa viitattu.
Lainsuojattomia vapaaehtoisia
Rikos- ja riita-asioiden sovittelua tekevät vapaaehtoiset sovittelijat kulukorvauksella. Varsinaista palkkaa heille ei makseta, eikä kaikissa sovittelutoimistoissa tehdä edes kirjallisia sovittelusopimuksia. Sopimuksen irtisanomiselle pitää kuitenkin olla perustelut, korostaa kehittämispäällikkö Aune Flinck Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
— Sovittelutoiminnasta vastaavan päätettävissä on sovittelijan vapauttaminen tehtävistään. Hyvään hallintoon kuuluu esittää perusteet vapauttamiselle.
Valviran tarkastaja Maarit Lehmussillan mukaan vapaaehtoistyöntekijä ei nauti oikeussuojaa kuten viranhaltijat ja työntekijät, ja hänen työsuhteensa on helpommin päätettävissä. Myös työturvallisuuslakia sovelletaan vapaaehtoisiin hyvin rajoitetusti.
— Lähtökohtana on pidettävä, että vapaaehtoistyöntekijän terveys on häirinnän vuoksi vaarantunut, Lehmussilta totesi vastauksessaan kantelun tekijöille.
Kaija Lankia