Kaksi kertaa Technopolis, kaupunginteatteri, maakuntakirjasto, Peltolan koulu, Rutin kulman paikalle noussut uudisrakennus ja Taikinamäen palvelukeskus. Mikä ei kuulu kulmakunnalla joukkoon?
Maakuntakirjasto. Erkki Pasasen suunnittelema 40-vuotias betonikuutio on pieni ja harmaa vaaleankeltaisessa ympäristössä, vaikka liputtaakin pinkillä Heili-lakanalla. Miten tässä näin pääsi käymään?
— Väritykseen ei ole varsinaista syytä. Sattumaa tai sitten rakennusten suunnittelijat ovat ottaneet mallia Valtakadun toisen puolen vanhemmista kerrostaloista, kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki sanoo.
Lappeenrannan asemakaava ei määrää keskustan asuinliiketalojen värejä. Rakennussuunnittelijat voivat käyttää värikarttaa vapaasti: ruskeanharmaan rinnalle nousee nyt räiskyvän oljenkeltaisia taloja.
— Lämpimät pastellisävyt ovat aina turvallisia käyttää, Jouhki toteaa. Äänensävyssä kuultaa ironia, sillä Jouhkin mukaan paletilta voisi valita myös naapurin kanssa yhteensopivan, eikä sitä samaa väriä.
Sävyjen sekamelskaa vapaa valinta ei aiheuta. Sen näkevät kaikki kaupungilla, mutta rakennusvalvontakin nostaa merkittävät ja tarvittaessa muut kohteet kaupunkikuvatyöryhmään.
Imatralla kaupunki antaa asuinliiketaloille ohjeita vain Fortumin alueella, jossa se määrittelee värin käyttöä tumman ja vaalean kontrasteilla. Kaupungissa ei ole julkisivuraatia, ja rakennusväritykseen puuttuu viime kädessä rakennustarkastaja. Imatran kaavoituspäällikön Vuokko Jääskeläisen mukaan kaupungin kerrostalojen väritys on ollut kohdallaan eikä julkisivuväreihin ole juuri tarvinnut puuttua.
Maakuntakirjasto on kuin orpo piru korjatulla viljavainiolla. Betonibrutalistisen kulttuurirakennuksen menneisyys pelkoa herättävän jämäkkänä pehtoorina on takana. Miten muuttaa synkkää ilmettä?
— Betonibrutalismi on suojelukohde nykyisin. Maakuntakirjasto on lisäksi pesubetonia, jota on hankala pinnoittaa uudelleen ja värittää, Jouhki vastaa. Hänen mukaansa taannoin tehty ydinkeskustan valaistussuunnitelma Neljä vuodenaikaa huomioi myös maakuntakirjaston, mutta toistaiseksi valaistus on toteutunut vain Kirkkopuistossa ja vesitornissa. Kirjaston päätyyn ei heijastu elokuvia saati valoja.
Valaisu on halpa tapa kaunistaa kaupunkia. Ledvalot loimottavat keskustan puissa, mutta maakuntakirjaston ohella Pusupuiston ja Linnoituksen valaiseminen ei Jouhkin mukaan ole edistynyt toivotusti.
Suunnitelman toteuttaminen on kiinni sekä kaupungin omasta rahankäytöstä valaistukseen että yksityisistä kiinteistöjen omistajista. Taantuman synkät sävyt talousluvuissa värittävät myös kaupunkikuvaa.
kainalojuttu
Väreillä alueille omaa identiteettiä
Lämmintä punamultaa ja muita murrettuja maavärejä, ei kylmää sinistä eikä kirkkaita sävyjä. Lappeenrannan kaupungin rakennustapaohjeiden värikartta Ojala-Tuomela-alueella on yleispätevä kaikilla uusilla pientaloalueilla niin Imatralla kuin Lappeenrannassakin. Hillityt ja murretut värit hallitsevat ohjeistusta, ja trendi on vaaleampiin sävyihin, Imatran kaavoituspäällikkö Vuokko Jääskeläinen sanoo.
— Värisävyt ovat olleet vaaleita viime vuosina. Se on ajan mukaista väritystä, ja ihmiset ovat muotitietoisia myös rakentamisessa. Ihmiset seuraavat ajan henkeä ja haluavat harvoin poiketa siitä.
Jääskeläisen mukaan vanhoilla pientaloalueilla värikartta on väljempi, mutta mukailee niilläkin alueen pääväritystä. Neutraali väri sopii helpommin uusiin trendeihin, jos alueen rakentaminen kestää.
Pientaloalueita ei silti voi määritellä vallitsevan värin mukaan. Esimerkiksi Lappeenrannassa kaavoittaja laatii alueiden rakennustapaohjeet niin, että rakentaja voi toteuttaa itseään jokaisella alueella.
— Isoilla omakotialueilla on haluttu kortteleittain ohjata käytettäviä värisävyjä, jotta kadunpätkät olisivat erivärisiä ja saisivat omaa identiteettiä, kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki perustelee. | Petteri Värtö
Petteri Värtö