Hylätty on koruissa kaunista

Imatra. Nelli Tannerin kiinnostus korutaiteeseen lähti isoisän tuomista tuliaiskivistä.

Kirjoittaja:
Maaria Drake

Korutaiteilija Nelli Tannerin löytämä vanha, rikkinäinen lompakko oli alkusysäys kohti kansainvälistä tunnustusta. Tanner, 38, palkittiin pari viikkoa sitten eurooppalaisen korutaiteen triennaalipalkinnolla Belgiassa.

Palkittu teossarja leikittelee materiaaleilla ja kauneuden ja rumuuden tasapainolla. Sarja sai alkunsa muuton yhteydessä löytyneestä lompakosta.

— Se sai aikaan ajatuksia kulumista ja lähes rikkikäytetystä materiaalista, Tanner kuvailee.

 

Tanner on erityisen kiinnostunut juuri rikkinäisistä ja hylätyistä esineistä.

— Etsin esineitä, joissa näkyy jollain tavalla ihmisen kädenjälki, joko kulumina, sormenjälkinä tai tekotavassa.

Työ voi lähteä liikkeelle vaikkapa vanhan miehen liikekieltä tarkkaillessa, halkoja pilkkoessa tai entisajan puiseen tarve-esineeseen törmätessä.

Inspiraationsa Tanner puolestaan hakee ihmiskehosta.

— Korutaide on minulle keholla kannettava kuva. Kuvaan ja piirrän ihmisiä kantamassa asioita, esineitä ja itseään. Tutkin, kuinka kehon asento muuttuu esineen vaikutuksesta.

Sopivan esineen löydettyään Tanner ryhtyy työstämään kopiota. Työvälineinään hän käyttää käsiään — veistää puukolla tai käyttää käsiporaa sähkölaitteiden sijaan.

— Rikon, uudelleenjärjestän ja kokoan. Etsin, mikä erottaa kopion alkuperäisestä.

Prosessin aikana käsillä oleva havainto muuttuu miksi muuttuu: kannettavaksi koruksi, installaatioksi tai liikkuvaksi kuvaksi.

— Aloittaessani en koskaan tiedä etukäteen lopputulosta, Tanner sanoo.

 

Kiinnostus korutaidetta kohtaan sai alkunsa kivistä. Hänen isoisänsä oli kaivosinsinööri ja toi kiviä ja koruja tuliaisiksi työmatkoiltaan maailmalta.

Helsinkiläislähtöinen Tanner on opiskellut taidetta sekä Imatralla että Lappeenrannassa. Korutaidetta hän opiskeli myös Amsterdamissa, joka on yksi korutaiteen kulmakiviä lukuisine korugallerioineen ja nykykorukokoelmineen.

— Korutaide myös näkyy siellä kaduilla, ihmisten yllä, Tanner mainitsee.

Tanner on asunut Imatralla nyt viitisen vuotta. Hänen puolisonsa, kuvataiteilija Ville Huhtanen on kotosin Imatralta, ja pariskunta asettui asumaan Huhtasten satavuotiaaseen sukutaloon Huhtasenkylään.

Parhaillaan Tanner työskentelee uuden teossarjan parissa. Tulossa on näyttyksynä ja yksityisnäyttely Helsinkiin parin vuoden päästä.

Eräs tulevaisuuden tavoite on varsin maanläheinen.

— Haluan remontoida unelmatyöhuoneen navettaan. Siellä voisi työstää isompiakin kiviveistoksia.

 

Nelli Tanner

Kotoisin Helsingistä, asuu Imatralla puolisonsa kanssa.

Koulutus: kuvataiteilija, ylempi amk-tutkinto, Saimaan Ammattikorkeakoulu, Imatra (2011—12); korutaiteen kandidaatin tutkinto, Gerrit Rietveld Academie, Amsterdam (2001—03); kivi- ja koruesineiden muotoilu, artenomi, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Lappeenranta (1996—2000).

Korutaiteen ohella tekee kiviveistoksia ja osallistavaa taidetta.

Vapaa-ajallaan remontoi taloa, lukee ja kävelee metsässä.

Maaria Drake