Puukartelli poiki myös Etelä-Karjalasta kanteita

KÄRÄJÄT. Muutama kymmenen täkäläistä metsänomistajaa vaatii metsäyhtiöiltä vahingonkorvauksia puukaupoista.

HEIKKI SOPANEN

Joukko eteläkarjalaisia metsänomistajia hakee korvauksia puukartellikaupoista UPM:ltä, Metsäliitolta ja Stora Ensolta.

Mahdollisuus korvaustenhakuun syntyi, kun Helsingin hovioikeus päätti marraskuussa, että oikeus hakea korvausta vanhenee vasta vuoden 2015 alussa. Hovioikeus tulkitsi, että korvauskanneaika on viisi vuotta markkinaoikeuden puukartellipäätöksestä.

Markkinaoikeus tuomitsi Stora Enson ja Metsäliiton sakkoihin puun ostokartellista vuonna 2009. Kartelliin myös vuosina 1997-2004 syyllistynyt UPM sen sijaan välttyi sakoilta, koska se paljasti toiminnan.

Korvauskanteita puidaan Helsingin käräjäoikeudessa, joka aiemmin oli tulkinnut kanteiden nostoajan jo vanhentuneen.

 

Metsänomistajien asiaa ajava muuramelainen yrittäjä Reijo Lahtonen kävi joulun alla Lappeenrannassa kertomassa mahdollisuudesta korvauksiin. Lahtosen mukaan jokunen kymmentä eteläkarjalaista metsänomistajaa päätti nostaa kanteen.

Lahtonen toimitti määräaikaan mennessä Helsingin käräjäoikeuteen 1 058 uutta metsänomistajien kannetta. Aiemmin vireillä oli jo 656 kannetta. Lahtonen ihmettelee, että vain puoli prosenttia kanteeseen oikeutetuista päätti hakea korvauksia.

-Taustalla on pelko. Eri puolilta Suomea on kuulunut viestiä, että metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset pelottelevat metsänomistajia, että kun häviätte jutun, niin maksatte metsäyhtiöiden suuret oikeudenkäyntikulut, Lahtonen kertoo.

 

Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Vaario tyrmää pelotteluväitteet.

-Vähän ihmettelen syytöksiä, kun olemme päinvastoin olleet sitä mieltä, että ilman muuta hakemaan korvausta kaikki, jotka ovat mielestään siihen oikeutettuja.

Vaarion mielestä on pikemminkin positiivista, että eräänlainen ryhmäkanne on saatu aikaiseksi.

-Yksittäisen ihmisen olisi vaikea lähteä kannetta nostamaan.

Vaarion mukaan eteläkarjalaisten metsänomistajien leimikot ovat pääasiassa tukkileimikoita, mikä voi osaltaan selittää kanteiden pienehköä määrää. Kartelliin liittyviä kuitupuukauppoja on tehty vähän.

Sekä Lahtonen että Vaario toivovat korvauskiistaan sovintoa ilman pitkää ja kallista oikeuden käyntiruljanssia eri oikeusasteissa.

 

Lahtosen savottaryhmä

Reijo Lahtonen perii metsänomistajien kanteiden ajamisesta Suurisavotta 2?-ryhmässään 400 euron liittymismaksun.

Jos korvausta tulee, Lahtonen saa kustakin korvaussummasta 3,9 prosenttia.

Kunkin metsänomistajan asianajokulu on kiinteä 2?100 euroa.

Lahtonen on arvellut, että korvausvaatimusten yhteissumma saattaa nousta 100 miljoonaan euroon.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen