Yhtä soittoa ja sovittamista

Lappeenranta | Rock teki Jorma Nissilästä basistin, Pekka Kaarna puolestaan jazzbasistin.

Jazzillat jatkuvat Kolmessa lyhdyssä torstaina. Ravintolassa esiintyy joensuulaismuusikoista koostuva North River Ensemble. Kuukausittaiset illanvietot järjestää vuonna 1979 perustettu Lappeenranta Jazz-club.

 

Millainen tarjonta jazziltoihin on, Lappeenranta Jazz-clubin varapuheenjohtaja Jorma Nissilä?

— Hyvä. Suomen jazzliitto julkaisee kiertuebändit, ja klubi saa usein valita bändiluettelosta parhaat päältä. Valitsemme hinnan ja profiilin mukaan. Lampun yleisö on perinteistä, joten avantgardjazzia ei voida ottaa.

 

Millainen klubi Kolme lyhtyä on?

— Se on hyvällä paikalla, sopivan kokoinen ja toimii myös musiikillisesti hyvin. Siellä oli valmiiksi kantajengiä, kun toiminta alkoi, ja jazzin myötä se on saanut kulttuuriravintolan leimaa. Ei ole syytä etsiä

muuta.

 

Soittimesi on sähköbasso. Miksi?

— Bassonsoitto alkoi murrosiässä, kun rokkibändit tulivat kuvioihin 1970-luvulla. Soitimme sen ajan poppia. Mattilassa harjoittelimme muusikkoystävän kodin alakerrassa ja kävimme keikoilla koulun konvissa.

 

Mistä sait jazzkipinän?

— Kaarnan Pekka pyysi keikalle, kun opiskelin Helsingissä. Pekka kysyi vakituiseksi bändiin vuonna 1979. Panin opiskelut tauolle, ja soitimme bändin kanssa herrasmiesjazzia ropelit kaulassa ympäri Suomea.

 

Ketkä ovat esikuviasi?

— Niitä on monta. Kontrabasso toimii vanhassa jazzissa paremmin, ja läskibasson soittajista esikuvia ovat Ray Brown ja Ron Carter. Sähköbasisteista olen ihaillut suunnattomasti Jaco Pastoriuksen taitoja.

 

Mitkä ovat improvisaation edellytykset?

— Tämä on loputon suo, mutta: Improvisaatiossa pitää ymmärtää paljon musiikin teoriaa. Sooloja voi aina soittaa, mutta eri asia on, milloin se kuulostaa siltä, että asioita on oikeasti tutkittu. Vaatii vuosien työn, että ymmärtää eri asteikkojen rooleista verrattuna sointuihin. Musiikinkuuntelusta voi onneksi nauttia millä tahansa tasolla. Se on kuin maalauksen katselu, antaa jokaiselle jotakin, eikä sitä varten tarvitse opiskella.

 

Miten taivut muuhun rytmimusiikkiin?

— Ihan hyvin. Soitan milloin missäkin, kymmeniä keikkoja vuodessa. Imatra big band työllistää eniten, ja imatralaisystävieni kanssa meillä on tanssibändi. Soitan myös asianajajista kootussa AdvoJazz-yhtyeessä.

 

Kerro lopuksi helppo basistivitsi.

— (Alkaa nauraa). Yksi on semmoinen, että basisti ja rumpali riitelivät ja kaveri kysyi, mistä on kyse. Basisti sanoi, että rumpali laittoi bassosta yhden kielen epävireeseen, muttei suostu kertomaan, minkä kielen.

 

Kevään ensimmäinen jazzilta ravintola Kolmessa lyhdyssä 15.1. kello 20.

Jorma Nissilä

Syntynyt Lappeenrannassa vuonna 1954.

Ammatiltaan asianajaja.

Muusikon tutkinto Joensuun Karelia-ammattikorkeakoulusta säveltäjä-sovittaja-linjalta, pääaineena sovitustekniikka, mutta opiskeluun kuului myös sähkö- ja kontrabasson soittoa.

Soittoharrastus alkoi 5-vuotiaana haitarilla, jatkui kitaralla ja pianolla, kunnes pääinstrumentiksi vaihtui sähköbasso.

On bändien ohella soittanut myös kaupunginorkesterin ja -teatterin esityksissä, viimeksi Abba-konserteissa ja Peter Pan -musikaalissa.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö