Pitkä työura kotipankissa

Savitaipale | Saila Hölsä on kokenut yli 40 prosenttia Savitaipaleen osuuspankin historiasta. Pitkä työsuhde päättyy pian eläköitymiseen.

Toukokuussa 1971 Savitaipaleen osuuspankki otti uusia tyttöjä töihin. Keskikoulusta valmistunut Saila Hölsäkin pääsi lähetiksi.

— Olin hakenut kauppakouluun, mutta en ollut päässyt. Pankinjohtaja Tapani Kämäri sanoi, että älä sure, kyllä me sinut koulutamme, Hölsä muistelee.

Ja sitä koulutusta on todella annettu. Tänä keväänä Hölsä jää eläkkeellä pankin rahoitusasiantuntijan tehtävistä.

— Koskaan ei ole tullut houkutusta työpaikan vaihtoon, olen aina tykännyt työstäni.

Savitaipaleen osuuspankissa ei väki vaihdu turhanpäiten. Hölsän aikana talossa on ollut vain kolme toimitusjohtajaa.

 

Satavuotias osuuspankki on muodostunut kuudesta paikallisesta osuuskassasta, jotka vähitellen fuusioituivat kirkonkylässä toimineen Savitaipaleen osuuskassan kanssa. Viimeinen ja vaikein yhdistyminen toteutui vuonna 1966, kun Välijoen osuuskassa luopui itsenäisyydestään. Kesti vuosia, ennen kuin välijokelaiset ottivat omakseen kirkonkylän pääkonttorin.

Saila Hölsä ehti palvella kyläläisiä sekä Välijoen että Heituinlahden konttoreissa, ennen kuin palvelu hiipui olemattomiin. Aukioloaikoja supistettiin moneen kertaan ennen sivukonttoreiden lopullista sulkemista.

— Ilman muuta ihmiset olisivat halunneet pitää palvelun kylällä, mutta pankin kannalta pienet konttorit olivat turvallisuusuhkia. Minäkin istuin niissä yksinäni, mutta koskaan ei onneksi tapahtunut mitään ikävää.

Sivukylien pelastuksena on nyt kunnan toimiva kutsutaksijärjestelmä. Hölsän mukaan pankkisalissa huomaa aina, milloin taksi on saapunut kirkolle.

 

Pankkisalin palvelutiski on lyhentynyt vuosien varrella, sillä valtaosa Savitaipaleen osuuspankinkin asiakkaista on siirtynyt verkkoon. Monille tämä on käytännön pakko: asiakkaat asuvat näet eri puolilla Suomea ja jopa kauempana Euroopassa.

— Jos asiakkaiden pankkiasiointi olisi samanlaista kuin 30 vuotta sitten, mikään arkistotila ei riittäisi kaikille tositteille.

Savitaipaleen osuuspankin institutionaalinen asema paikkakunnalla on Hölsän mielestä johdonmukaisen työn tulosta. Palvelun laatu ja ystävällisyys ovat nousseet esiin kaikissa mielipidekyselyissä.

— Maalaispankissa ei voi erikoistua samaan tapaan kuin isossa kaupungissa. Arvelisin, että työntekijöiden osaaminen on täällä monipuolisempaa. Se on työn rikkaus ja asiakkaiden etu.

Koskaan ei ole tullut houkutusta työpaikan vaihtoon.

Saila Hölsä

Saila Hölsä, omaa sukua Paukkunen.

Syntynyt vuonna 1954 Savitaipaleella.

Rahoitusasiantuntija Savitaipaleen osuuspankissa. Jää tehtävästään eläkkeelle toukokuussa.

Asuu omakotitalossa Savitaipaleen kirkonkylässä.

Perheessä aviomies, viisi aikuista lasta ja heidän perheensä.

Harrastuksina kuntosali ja hiihto.

Kirjoittaja:
Anne Kokkonen