Ilpo Leskinen
Lappeenrannan Ratsukatu ja Ihalankatu on aurattu putipuhtaiksi. Autoja ei saa tänään pysäköidä katujen varten.
Auli Pelvo ja tytär Anna Leinonen ovat muiden asukkaiden tapaan valmistautuneet siihen, että Ruotsin kuningaspari tutustuu maansa vajaan 75 vuoden takaiseen lahjoitukseen.
Auli Pelvo omistaa yhden Lappeenrannan 22 ruotsalaistalosta, jotka Ruotsi lahjoitti Suomelle talvisodan jälkeen. Hän on asunut kymmenisen vuotta talossa, jolla on ollut puolenkymmentä omistajaa.
Pelvo on hyvillään siitä, että kuningaspari tekee ruotsalaistalojen alueella autoilukierroksen.
-Tytär aikoo vilkuttaa kuningasparille, ja mummo tulee paikalle. Itsekin poikkean töistä kotiin. Sanoin naapurin miehelle, että nosta lippu salkoon, Pelvo kertoo.
Ruotsalaiset keräsivät rahaa talvisodan runteleman Suomen auttamiseksi. Koska valuuttaa ei saanut viedä, rahoilla hankittiin taloelementtejä.
Suomeen nousi talvisodan jälkeen yli kaksi tuhatta ruotsalaistaloa. Lappeenrannan lisäksi niitä tuli 74 kaupunkiin ja kuntaan.
Lappeenranta päätti ottaa taloja vastaan syyskesällä 1940. Talojen pystytys alkoi syksyllä, ja ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan joulukuussa. Kaikki talot oli asutettu kevääseen 1942 mennessä.
Ruotsalaiset lahjoittivat taloihin seinäelementit, kattotuolit ja kattohuovat, ikkunalasit sekä muita tarvikkeita. Kaupunki kustansi loput.
Taloja myytiin evakoille ja pommituksissa kotinsa menettäneille. Ostajilla oli velvollisuus asuttaa taloihin myös muita perheitä.
Ruotsalaistalot ovat Suomen elementtirakentamisen ja tyyppitalojen edelläkävijöitä.
Pelvon talon julkisivussa on vielä vanhaa ilmettä jäljettä. Pihan puolelle on rakennettu lisäsiipi edellisten asukkaiden aikana.
Taannoisen pintaremontin aikana Pelvo piti kunnia-asiana, että olohuoneen alkuperäiset kattopaneelit ja ikkunat sekä 1940-luvun alun pönttöuuni säilytettiin.
Ruotsalaistalojen kohtalo oli pitkään vaakalaudalla. Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti tammikuussa 1970, että alueen asemakaavaa muutetaan ja tilalle rakennetaan kerrostaloja ja puisto.
Asukkaiden vastarinnan ansiosta kaavapäätös purettiin 1970-luvun lopussa. Talojen peruskorjaus alkoi. Nykyisin alue on suojeltu.
Kuningasparin ohjelma Lappeenrannassa
Noin kello 10.45 kuningaspari saapuu junalla Helsingistä Lappeenrannan rautatieasemalle.
Vierailu Saimaan ammattikorkeakoulussa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Skinnarilassa.
Paluumatkalla Skinnarilasta keskustaan ajetaan Leirin ruotsalaistalojen kautta.
Noin kello 12.30 lounas Raatihuoneella.
Kulttuuritapahtuma Lappeenrannan kaupunginteatterissa.
Vierailu ortodoksisessa kirkossa Linnoituksessa.
Vierailu UPM:n Kaukaan tehtailla.
Liikennevalot ovat vilkulla kello 10.30-13 Lappeenrannan keskustassa sekä rautatieaseman ja Skinnarilan välillä.
Myöhään iltapäivällä vieraat siirtyvät poliisisaattueessa Lappeenrannan lentokentälle ja Kuutostielle. Liikennevalot ovat vilkulla kello 17.30 alkaen Kaukaan ja keskustan välillä.