Taivas vei pikkupojan mennessään

Tähtiharrastaja | Imatralainen Rauno Päivinen löysi kerran supernovan, muttei tajunnut sitä. Auringonpimennystä hän seuraa kotoaan.

Perjantai on buukattu auringonpimennysvapaaksi. Imatralainen Rauno Päivinen aikoo kuvata luonnonilmiön, jos keli vain sallii. Auringonpimennystä varten ei tarvitse ajaa satoja kilometrejä, pimennyksen näkee omalta kotipihalta.

— Suomessa oli täydellinen auringonpimennys viimeksi vuonna 1990, olimme Ilomantsissa katsomassa. Täydellinen vaihe oli aika vaikuttava, Päivinen kertoo.

Aina taivaankappaleet eivät toimi käsikirjoituksen mukaan. Päivinen muistelee matkaa Utsjoelle katsomaan keskiyön auringonpimennystä 1980-luvulla.

— Eihän se näkynyt ollenkaan, kun sattui kauhea lumimyrsky toukokuussa. Sinänsä matka oli mukava ja voidaan sanoa, että nähtiin täydellisesti pimentynyt aurinko, Päivinen nauraa.

 

Tähtiharrastus alkoi pikkupojasta. Päivinen muistaa katselleensa tähtiä ulkosaunalta talvisina pakkasöinä Mansikkalassa. Kiinnostus kasvoi, kun hän sai pikkuisen kaukoputken joululahjaksi. 12-vuotiaana Päivinen kävi Novan tilaisuudessa Imatralla, tutustui nuoriin tähtiaktiiveihin ja harrastus vei mukanaan.

Nyt Päivinen on Etelä-Karjalan Novan puheenjohtaja. Hän kertoo, että tähtiharrastajia on jokaiseen lähtöön. Jotkut tykkäävät lukea teorioita, toiset havainnoida taivaankappaleita. Päiviselle valokuvaaminen ja laiterakentelu ovat pääjuttu.

— Rakentelu lähti siitä, kun 1980-luvulla ei ollut saatavilla kaukoputkia ja hinnat olivat tähtitieteellisiä. Optiikkaa tehtiin itse, olen hionut lasista esimerkiksi 20-senttisen peilikaukoputken.

 

Suurin haave on löytää komeetta tai supernova. Jälkimmäisen hän olisi jo kerran löytänyt, mutta Päivinen ei tajunnut havaintonsa merkitystä.

— Ihmettelin kuvasta, että onpas erikoisen näköistä, kun galaksin keskustassa on kaksi ydintä. Löysin supernovan kuvasta kuukausi ennen kuin se löydettiin maailmalla, mutta en tajunnut sitä itse.

Tekniikan myötä tähtien tiirailu on tullut yhä paremmin harrastajien ulottuville. Supernovia ja aurinkokunnan ulkopuolisia eksoplaneettoja havaitaan jatkuvasti. Kymmenen vuotta sitten tunnettiin muutama eksoplaneetta, mutta nyt niitä havaitaan jo harrastajalaitteilla.

— Harrastuksen mystiikka siitä vähän kärsii, mutta tämä on siitä hyvä harrastus, ettei aina tarvitse olla laitteissa kiinni. Esimerkiksi kunnon revontulimyrsky ja komeat halonäytelmät ovat parhaimmillaan paljain silmin.

 

Aurinko pimenee Kaakkois-Suomessa 81-prosenttisesti perjantaina. Pimennys alkaa paikkakunnasta riippuen noin kello 11 ja päättyy noin 13.30.

Komeat halonäytelmät ovat parhaimmillaan paljain silmin. Rauno Päivinen

Rauno Päivinen

Syntynyt Imatralla vuonna 1966.

Työskentelee kunnossapitopäällikkönä Eforalla Kaukopäässä.

Etelä-Karjalan Novan puheenjohtaja.

Suosittelee esimerkiksi Hyttiä ja Rautjärveä tähtitaivaan tarkkailuun vähäisen valosaasteen vuoksi.

Rauno Päivisen kuvia löytyy hänen blogistaan osoitteessa http://pellervo-observatory.blogspot.fi/.

Kirjoittaja:
Juho Maijala