Lyseon lukio palkkaa mainostoimiston

Markkinointi. Lappeenrantalaislukio hakee markkinoinnilla lisää opiskelijoita.

Outi Salovaara

Huoli opiskelijoiden ja rahojen vähyydestä sekä opettajien työpaikoista saa lukiotkin turvautumaan mainostoimiston apuun.

Lappeenrannan lyseon lukio käyttää 2014—2015 yhteensä noin 10 000 euroa mainostoimistopalveluihin ensimmäistä kertaa historiassaan.

Rehtori Mika Luukkonen uskoo kaikkien oppilaitosten olevan huolissaan opiskelijoiden saamisesta. Opiskelijamäärä on tärkeä, sillä sen perusteella jaetaan oppilaitosten käyttörahat ja tuntiresurssit.

— Karu totuus on se, että jos meillä ei ole opiskelijoita, ei ole myöskään opettajille töitä.

Varsinaiset sytykkeet mainostoimistoyhteistyöhön olivat lyseon heikko vetovoima yhteishaussa keväällä 2014 sekä neljän lappeenrantalaislukion yhdistyminen kahdeksi syksyllä 2014.

— Kyse on myös koulun oman identiteetin vahvistamisesta ja lukion tulevasta opetussuunnitelmatyöstä, Luukkonen sanoo.

Lyseon ja mainostoimisto Nitro-ID:n viime vuoden keväällä alkaneen yhteistyön päätavoitteena on suunnitella lyseolle visuaalinen ulkoasu ja se, millaisena koulu näyttäytyy erilaisissa opinto-oppaissa ja muissa materiaaleissa.

— Toivomme, että ensi syksynä meillä on ulkopuolisille esitettävää materiaalia, kertoo Luukkonen.

Lyseon mainosrahat otetaan opetustoimen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti lyseon vuosittaisesta, yhteensä noin 59 000 euron suuruisesta käyttömäärärahasta. Se on varattu esimerkiksi opettajien koulutukseen, lyseon vieraiden ruokailuihin ja omien opiskelijoiden tekemiin vierailuihin.

Rehtori ei usko esimerkiksi opettajien koulutuksen kärsivän siitä, että muutama tuhat euroa kuluu vuodessa markkinointiin.

— On ajateltava mitä rahalla saadaan pitkällä tähtäimellä.

Jos opiskelijamäärä kokeiluluontoisen markkinointihankkeen ansiosta kasvaa, markkinointiponnistelut maksavat itsensä takaisin.

Luukkosen mielestä lukioiden on hyvä terästää markkinointiaan, sillä ne ovat jääneet viime vuosina opiskelijoiden suosiossa alakynteen verrattuna ammatillisiin oppilaitoksiin.

Lukioilla on käytettävissään marginaalisen vähän rahaa markkinointiin ammatillisiin oppilaitoksiin verrattuna.

Tänä keväänä lyseon lukioon oli paljon enemmän hakijoita kuin viime vuonna, mikä Luukkosen mukaan saattaa kertoa mainostoimistoyhteistyön tepsimisestä.

— Mutta ei pidä luottaa tilanteen pysyvyyteen. Hyvän viestin kertominen omasta koulusta vaatii jatkuvaa työtä.

Hän arvelee, että lyseo voi saada seuraajia, mikäli markkinointiponnistelut tuottavat tuloksia.

— Esimerkiksi Kimpisen lukio seuraa mielenkiinnolla mitä saamme aikaiseksi.

Kirjoittaja:
Outi Salovaara