Neuvottelut Lappeenrannan lentokentän siirtymisestä maakunnalliseen omistukseen ovat ottaneet takapakkia. Taustalla näyttävät olevan paitsi valtion tiukka talous myös hallituksen vaihdos, joka aiheuttaa päätöksentekoon katkoksen.
Suurimmaksi kysymykseksi tuntuu nousevan se, sitoutuuko valtio lentokentän kiitotien uusimiseen, milloin ja millä summalla.
Liikenne- ja viestintäministeriön johtava asiantuntija Lassi Hilska arvioi, että valtion ja maakunnan näkemykset kentän siirron ehdoista ovat toisiinsa nähden puolivälissä.
– Ei voi olla niin, että myydään ilmaiseksi, maksetaan kauppahinta ja vielä tuetaan hommaa jatkuvasti, Hilska sanoo.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva hämmästelee neuvottelujen käännettä. Hänen mukaansa maakunnalla, valtiollisella Finavialla ja ministeriöllä oli jo yhteinen näkemys kauppasummista ja -ehdoista. Vasta päätöksentekohetkellä syntyi keskustelu siitä, ettei valtiolta meinaa löytyä rahaa.
Maaliskuun lopulla selvisi, että kentän tukimiljoonat vedettiin yli hallituksen kehysbudjetista.
– Nyt jännitetään, varaako uusi hallitus budjettikehykseen rahaa ja esittääkö se jotain muuta tukisummaa kuin mikä tähän asti on ollut esillä. Emme voi lähteä olennaisesti pienemmillä summilla liikkeelle. Emme voi ottaa näin isoja riskejä ilman valtion tukea, Jarva sanoo.
Viime syksynä kaupunki, maakuntaliitto, Finavia sekä liikenne- ja viestintäministeriö tekivät aiesopimuksen kentän maakunnallistamisesta.
Sopimus sisälsi kolme keskeistä tukielementtiä. 1) Valtio tukee tappiota tuottavaa kenttää noin miljoonalla eurolla vuodessa viiden vuoden ajan. 2) Kentän liiketoiminnot ja kiinteistöt siirtyvät maakunnalliselle säätiölle nimellisellä kauppahinnalla. 3) Valtio sitoutuu noin kolmen miljoonan investointiin kentän kiitotien uusimiseksi.
Neuvottelujen edetessä kentän kauppahinta on kasvanut. Finavia ja maakunta ovat sopineet, että kauppa tehdään kentän tasearvolla.
Summaa ei kerrota, mutta Etelä-Saimaan tietojen mukaan puhutaan alle miljoonasta eurosta. Noin 180 hehtaarin maa-alueen todellisesta arvosta tämä on murto-osa.
Maakunnan kannalta kokonaisuus ratkaisee, ja kasvavan kauppahinnan on ajateltu kuittaantuvan lisääntyvällä muulla valtion tuella. Tässä suurin tekijä on kiitotieremontti, jonka hintalappu on kasvanut suunnittelun edetessä 3 miljoonasta 4,5 miljoonaan euroon.
Ministeriön Hilska ei hyväksy tällaista kauppahinnan rahoittamista valtion varoista. Muutenkin hän ottaa etäisyyttä koko kiitotieremonttiin, joka hänen mukaansa olisi tarpeellinen vasta 2020.
Hänen mukaansa kiitotiestä pitää päättää sitten, kun remontin aika on eikä ministeriö voi sitoutua asiaan etukäteen.