Anne Kotiharju
Mitkä maisemat! Lappeenranta on avautunut Saimaalle rytinällä 2000-luvulla. Keskustan tuntumassa Kahilanniemen, Rapasaaren, Pikisaaren ja Viipurin vanerin alueet tarjoavat tuhansille asukkaille Saimaa-näkymät. Näistä Kahilanniemessä on myös omarantaisia tontteja. Niitä löytyy myös muun muassa Kotaniemestä, Märkälänlahdelta ja Huhtiniemen kärjestä.
Nyt uusia asuintontteja lähelle rantaa suunnitellaan Tyysterniemen kärjestä, Voisalmen Kaislarannasta ja Kivisalmesta. Kaupunginarkkitehti Erkki Jouhkin mukaan pääperiaatteena on jättää rannat vapaiksi eri puolilla kaupunkia.
-Uudet alueet on sijoitettu niin, että vesistön ja rakennetun ympäristön väliin jää puustoinen viheralue. Rannoille osoitetaan yhtenäisiä ulkoilureittejä.
Lappeenrannassa on vielä tiivistämisen varaa. Runsaita viheralueita voi lohkoa asumiseenkin.
-Opaskarttaa kun katsoo, niin on täällä enemmän vihreää kuin punaista.
Jouhki arvelee, että pintaan puskee nimby-ilmiö, suunnitellaan rannan läheistä asumista minne päin kaupunkia tahansa. Nimby tulee englanninkielisistä sanoista not in my backyard, mikä tarkoittaa ei minun takapihalleni.
-Muualle saa rakentaa, mutta ei meidän naapuriin. Muutos aiheuttaa aina vastustusta.
Jouhkin mielestä muihin rantakaupunkeihin verrattuna Lappeenranta voisi ottaa enemmänkin Saimaa-valtista irti. Lisäksi rakennettujen rantojen viimeistely on jäänyt kesken muun muassa Pikisaaressa ja Kaupunginlahdella.
-Nyt Pikisaaressa on louhikkoa, mikä estää pääsyn veden ääreen. Kaupunginlahdellakin viimeistely pitäisi ulottaa Myllysaareen ja Pallolahdelle asti.
Jouhki ei liputa omarantaisten tonttien puolesta, vaikka naapurikunnat niillä houkuttelevatkin.
-Lappeenranta on sen verran iso kaupunki, että meillä ei ole varaa lähteä yksityistämään rantoja.
Joskus omarantainen tontti puoltaa paikkaansa. Esimerkiksi Ruohosaareen niitä voisi tulla joillekin vanhoille rakennuspaikoille.
Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Joonas Grönlund (kok.) haluaa varmistaa monipuolisen tonttitarjonnan, johon sisältyy myös tontteja omalla rannalla.
-Tarvitsemme sellaisiakin tontteja, jotka kaupunki voi myydä isolla rahalla niille, jotka muuten muuttavat naapurikuntiin.
Omarantaisia voisi sovittaa paikkoihin, joihin ei luontevasti synny ulkoilureittiä rannan tuntumaan.
-Minne saadaan järkevästi tehtyä rantaraitti, niin se on hienoa.
Teknisen lautakunnan varapuheenjohtajan Markku Timosen (myö) mielestä tärkeintä on, että kaupunkilaisilla on mahdollisuus liikkua rannoilla.
-Ei rantaa voi vetää umpeen ympäröiviltä asukkailta.
Jouhki, Grönlund ja Timonen pitävät rannan tuntuman rakentamisen huonona esimerkkinä Skinnarilan Kotaniemen Tervahaudankatua. Siellä näkymä Saimaalle parturoitiin paljaaksi määräysten vastaisesti ja vesialuetta otettiin luvatta käyttöön.