Ruotsin kielelle löytyy ystäviä Etelä-Karjalassa

Kielipolitiikka. Niukka enemmistö eteläkarjalaisista luopuisi pakkoruotsista. Eniten ruotsin opiskelua arvostavat naiset, nuoret ja kokoomuslaiset.

Anne Kokkonen

Pakkoruotsiin suhtaudutaan Etelä-Karjalassa myönteisemmin kuin julkisen keskustelun sävystä voisi päätellä. Vain 53 prosenttia Lappeenrannan seudun asukkaista katsoo, että peruskouluissa tulisi luopua pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta.

Mieluiten ruotsin kielestä luopuisivat työikäiset miehet sekä perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajat. Ruotsin opiskelussa hyviä puolia näkevät eniten naiset, alle 25-vuotiaat ja kokoomuksen äänestäjät.

Tiedot käyvät ilmi Taloustutkimuksen Kaakon Viestinnän sanomalehdille tekemästä haastattelututkimuksesta. Tulevaa äänestyskäyttäytymistä ja suhdetta pakkoruotsiin kysyttiin 1 422:lta Lappeenrannan seudulla asuvalta 18—85-vuotiaalta maaliskuun kolmen ensimmäisen viikon aikana.

Koulumuistojen haalistuminen näyttää lisäävän myönteisyyttä ruotsin kieltä kohtaan. Kolmekymppisten kielteisyys on huipussaan, mutta halu luopua ruotsin opinnoista alkaa vähetä iän myötä.

Parikymppiset suhtautuvat muita työikäisiä myönteisemmin ruotsin tunteihin peruskoulussa. Myös naisten asenteet ovat sallivia: pieni enemmistö jättäisi ruotsin kielen kaikkien peruskoululaisten lukujärjestykseen.

Pakkoruotsi ärsyttää erityisesti perussuomalaisia. 80 prosenttia puolueen äänestäjistä luopuisi toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta. 70 prosenttia vasemmistoliiton kannattajista on samaa mieltä.

Lievä enemmistö SDP:n, keskustan, kristillisdemokraattien ja vihreiden äänestäjistä kannattaa pakkoruotsista luopumista. Sen sijaan 51 prosenttia kokoomuslaisista säilyttäisi ruotsin yhteisenä oppiaineena.

RKP sijoitettiin tutkimuksessa muiden sirpalepuolueiden joukkoon. Kielipuolueen äänestäjiä lienee Lappeenrannan seudulla vähän, sillä tässäkin ryhmässä peräti 72 prosenttia kannattaa luopumista pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta.

 

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Jari Pajunen ei pidä tulosta mitenkään murskaavana. Kysymyksenasettelussa ei otettu kantaa siihen, mitä ruotsin kielen tilalle mahdollisesti tulisi, vaikka vaihtoehtoinen venäjän kieli on ollut keskustelussa yleisesti esillä.

— Olisi mielenkiintoista tietää, miten ajankohtainen tilanne on vaikuttanut vastauksiin.

Tutkimusaikana Venäjällä järjestettiin suuret sotaharjoitukset, ihmeteltiin presidentti Vladimir Putinin katoamista ja muisteltiin Krimin Venäjään liittämisen ensimmäistä vuosipäivää. Lisäksi Ruotsin kuningaspari teki harvinaisen valtiovierailun Lappeenrantaan.

Kirjoittaja:
Anne Kokkonen