Terhi Kinnunen
Etelä-Karjalan liitto on saanut uudet verkkosivut ja markkinoi maakuntaa nyt sanaleikeillä east coast ja itärannikko. Liiton uuteen logoon, jossa kolme timanttia muodostaa sydämen, on otettu vaikutteita karjalaisesta kirjontaperinteestä.
Samalla liiton nettiosoite muuttui ekarjala.fi:ksi aiemmasta ekliitto.fi:stä. Aiemmin ekarjala.fi-osoite oli maakuntaportaalin osoite.
— East coast on ymmärrettävissä myös rajojen ulkopuolella. Etelä-Karjalan liitto toimii myös Brysselissä ja Venäjällä, sanoo liiton viestintäpäällikkö Ritva-Liisa Pulkkinen.
Liiton uudesta logosta ja ilmeestä vastaa mainostoimisto Nitro ID. Uusi ilme, logo ja viestintämateriaalit maksoivat noin 20 000 euroa.
Pulkkisen mukaan mainostoimistossa oli karttaa katsoessa huomattu, että Etelä-Karjalassa on paljon vesistöjä ja rantoja.
— On rohkea valita tällaisia sanapareja, kuten Saimaa alkaa itärannikolta tai Finnish east coast, joita ei ole nähty ennen.
Brändiasiantuntijat arvelevat, ettei itärannikko ehkä ole paras käsite Etelä-Karjalan tunnettuuden lisäämiseen. Monille tulee itärannikosta ensimmäisenä mieleen Yhdysvallat.
— Itärannikko-teema tuntuu yht’äkkiä ajateltuna keinotekoiselta, koska yleensä rannikko viittaa merenrantaan, sanoo sivustoon tutustunut bränditutkija Ulla Hakala Turun kauppakorkeakoulusta.
Paikkabrändäyksen asiantuntijan ja tekniikan tohtorin Seppo Rainiston mielestä itärannikko on liian yleinen käsite, joka ei erotu.
— Jos mennään Eurooppaan, itärannikko aiheuttaa hämmennystä, että mikä maa ja missä.
— Joskus tehdään liian nokkelia viestejä, jotka eivät toimi arjessa, Hakala sanoo.
Yhdysvaltain itärannikolla sijaitseva New York on kuitenkin Hakalan mukaan hyvä esimerkki paikasta, joka on onnistunut brändäämisessä.
— New York lanseerasi I love New Yorkin. Kaupunki on visuaalisella ilmeellä ja toiminnalla pystynyt uudistamaan oman maineensa siitä millainen maine oli 1960- ja 1970-luvuilla.
Monet suomalaiset paikkakunnat ja maakunnat yrittävät luoda itsestään brändin. Hyvällä brändillä tai maineella voi houkutella uusia asukkaita, yrityksiä ja matkailijoita.
Jos paikkakunnalla toimii maineikkaita yrityksiä, lisää se paikan vetovoimaa. Toisaalta yhden yrityksen varaan ei pidä jäädä. Esimerkiksi Salo oli hyvin riippuvainen Nokiasta.
Rainiston mielestä paikkojen brändäyksen pitää perustua paikan vahvuuksiin. Ensin pitää miettiä, millaisia mielleyhtymiä halutaan herättää. Sitä pitää verrata paikan sen hetkiseen imagoon.
Onnistunut brändääminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Sisällön, toiminnan ja viestinnän täytyy vastata toisiaan.
— Kaupunkien ja paikkojen brändäys on vaikeaa, koska toimijoita on useita. Yksittäiset kuntalaisetkin voivat vaikuttaa brändiin, sanoo Hakala.
Etelä-Karjalan liiton Ritva-Liisa Pulkkisen mukaan liittoa on kiitelty rohkeasta kampanjasta. Monet ovat kyselleet, mistä he voisivat ostaa t-paitoja, joissa on teksti mie sydän siuta tai I am in sydän.
— Olemme tulleet siihen tulokseen, että meidän pitää järjestää mahdollisuus hankkia näitä paitoja.
KAINALO:
Miksi liiton ykkösketjussa ei ole naisia?
Etelä-Karjalan liiton verkkosivujen etusivulla mainostetaan liiton maakunnan ykkösketju-blogin neljää kirjoittajaa. He ovat Jukka Kopra (kok.), Ari Berg (kesk.), Jukka Kärnä (sd.) ja Ari Torniainen (kesk.). Miksi joukossa ei ole yhtään naista, Etelä-Karjalan liiton viestintäpäällikkö Ritva-Liisa Pulkkinen?
— Kaikki puheenjohtajat ovat tällä kaudella olleet miehiä. Jukka Kopra on maakuntahallituksen puheenjohtaja, Jukka Kärnä oli varapuheenjohtaja ja Ari Berg on toinen varapuheenjohtaja. Ari Torniainen on maakuntavaltuuston puheenjohtaja.
— Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä Imatra tekee omat päätöksensä, kun Kärnä jää pois.
Eduskunnasta pudonnut ja SAK:ssa työt aloittanut Jukka Kärnä on pyytänyt eroa maakuntahallituksesta ja Imatran valtuustosta.
Hän sanoi aiemmin tässä kuussa, ettei voi mielestään osallistua täysipainoisesti kunnallispolitiikkaan, koska on töissä Helsingissä.