Tiina Räikkönen
Ilpo Leskinen
Etelä-Karjala pärjää kokoaan paremmin Suomen luolavertailussa. Suomen luolat -teoksen kirjoittajakaartiin kuuluvien tietokirjailija Tuomo Kesäläisen ja luolatutkija-geologi Aimo Kejosen suosikkikohde löytyy Rautjärveltä.
Tasokkaita luolia löytyy myös Ruokolahdelta ja Parikkalasta sekä Etelä-Savon puolelta Puumalasta.
Tuomo Kesäläinen nostaa esiin Torsansalon Pirunkirkon Rautjärven pohjoisosista. Pirunkirkko sijaitsee suunnilleen rajamerkeistään tunnettujen Torsanvuoren ja Haukkavuoren puolivälissä.
-Torsansalon Pirunkirkko on tosi kaunis luola, joka on myös Aimo Kejosen suosikki. Lassilan linnavuoren luolakin on valtakunnallisesti merkittävä kohde. Seudulla on paljon hienoja luolia, joita kannattaa käydä katsomassa.
Pirunkirkon ja Lassilan linnavuoren arvoa nostavat niihin liittyvät tarinat.
Pirunkirkkoa käytti 1800-luvun alkupuolella kansanparantaja Matti ”Pohu-Matti” Hinkkanen keitellessään lääkkeitä ja ihotautipotilaitakin muuripadassa.
Lassilan Linnavuorella taas kyläläiset peittosivat sitkeydellään venäläiset ahdistelijat 1700-luvulla isonvihan aikana.
Parikkalan Äijönvuorta ja sen 25-metristä luolaa kirjan tekijät kiittävät tunnelmaltaan ja maisemiltaan yhdeksi Suomen parhaista luolakohteista. Sarajärven Linnavuoren luola Ruokolahdella saa sekin hyvät arviot.
Puumalan Rakokivet muodostavat pitkän luolaston, joka on valtavien lohkareiden kätköissä. Ruokolahden Kummakivi on päässyt teokseen mukaan ainutlaatuisuudellaan, vaikka siirtolohkareen tulkitseminen luolaksi vaatii mielikuvitusta.
Suomen luolat -teos (Salakirjat 2015) esittelee tarkat tiedot Suomen luolien luokittelusta, syntytavoista, esiintymisestä ja koosta. Geologian lisäksi esitellään luolien eliöstö, historia ja kansantarinat.
Teos pohjautuu professori Veli-Pekka Salosen, geologi Aimo Kejosen, geologi Sakari Kieloston ja filosofian tohtori Seppo I. Lahden vuonna 1982 aloittaman luolaprojektin aineistoihin. Tutkimus jatkuu.
Teoksessa on tiedot yli tuhannesta luolasta. 165 suurinta ja merkittävintä luolaa esitellään kuvin, kartoin ja ajo-ohjein.
Kristiinankaupungin Susiluolassa asuttiin jo ennen jääkautta, satatuhatta vuotta sitten. Jääkauden jälkeen luolia on käytetty nykypäivään saakka.
Luolat ovat olleet pirujen asuntoja ja tietäjien kirkkoja, sotapakolaisten turvapaikkoja, metsästäjien ja kalastajien leiripaikkoja sekä rosvojen, erakkojen ja munkkien asuntoja.
Luolissa on ollut pajoja, räätälinverstas, olutpanimo, pontikkatehtaita, pirtuvarasto, kalakellareita ja savustamo.