UUTISEN TAKAA. Eksote on askelen edellä

Imatran täysjäsenyyttä Eksotessa ei estä enää mikään. Eksotessa myllerrys jatkuu. Sote-uudistus ja kuntiin kohdistuvat säästöt kiihdyttävät muutosrumbaa.

Anne Kotiharju

Imatra katsoi kaikki kortit, ja Eksote jäi käteen. Vuosien vimmaisen vastustamisen ja viivytystaistelun jälkeen Imatra kypsyi Eksoten täysjäsenyyteen. Tuleva sote-uudistus vei Imatralta viimeisetkin aseet. Kävi selväksi, ettei tule ainakaan sellaista sote-mallia, jossa Imatra voisi tuottaa itse nykyiset sote-palvelunsa.

Imatran valtuuston maanantaisen päätöksen mukaan Imatra on Eksoten täysjäsen ensi vuoden alusta lukien. Sitä ennen lokakuuhun mennessä on vielä sovittava Eksoten jäsenkuntien kanssa uudesta perussopimuksesta ja taloudellisten vastuiden jaosta.

 

Kiistaa on ollut Imatran maksettavaksi ehkä tulevasta enimmillään kahden miljoonan euron alijäämästä Eksotelle. Imatran demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Heikki Luukkanen jo ärhenteli, ettei Imatra ole Eksotelle mitään velkaa eikä mitään makseta.

Uusi Eksote ei tähän kinaan kaadu. ”Henki on se, että asiat on vain yksinkertaisesti pantava kuntoon. Nämä asiat sovitaan”, kuittaa Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on samaa mieltä ja kehuu Imatran liittymispäätöstä hienoksi. ”Olen vakuuttunut, että sopimus löytyy. Se on tahdosta kiinni, ja sitä tahtoa on nyt jokaisella”.

Jarva huomauttaa, että Eksoten Imatran osuudella kasvatettu budjetti on yli puoli miljardia euroa. Siihen verrattuna Imatran alijäämäkiista on melkein kuin lillukanvarsi.

Myös Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen (kok.) on vakuuttunut, että asia ratkeaa.

 

Imatran aiemman pyristelyn Eksotea vastaan voi ymmärtää, koska Imatran palvelurakenne oli tehokas ja edullinen. Toinen Imatran vastahakoisuuden syy oli päättäjien halu pitää kynsin hampain kiinni vallasta. Jatkossa Imatran budjetista 60 prosenttia menee Eksotelle. Imatralla taas alkaa hallinnon ja luottamushenkilöorganisaation kutistaminen sopivaksi jäljelle jääviin palveluihin. Vastaava kutistamisruljanssi alkaa Suomen muissakin kunnissa, kun sote-uudistus etenee.

Imatra on viilannut sote-palvelujensa rakenteen. Lisäksi Imatra on saanut valtakunnallistakin mainetta esimerkiksi neuvoloiden ja lastensuojelun kehittämisestä.

 

Myös Eksoten kehitystyö ja kulukuuri ovat alkaneet purra. Eksote kiri jopa Imatran ohi. Eksote ja Imatra kilpailevat osin samasta työvoimasta, ja nykyisessä epävarmassa tilanteessa Eksote näytti vetävän pitemmän korren. Imatralla alkoi olla huoli siitä, että henkilöstö äänestää jaloillaan.

Loppujen lopuksi Imatralle tulikin kiire liittyä täysillä Eksoteen. Ei olisi fiksua Eksoten eikä Imatran kannalta, jos maan sote-uudistus kohta todella pyörähtää käyntiin, ja piskuisessa Etelä-Karjalassa oltaisiin kahdessa leirissä. Imatra päättikin aikaistaa liittymistä Eksoteen vuodella.

 

Suomen hallitusohjelmaa kokoavan Juha Sipilän (kesk.) mukaan sote-malli julkistetaan ensi perjantaina. Keskusta mielisi niin sanottua maakuntamallia, mutta todennäköisempi vaihtoehto on kuntayhtymämalli eli Eksoten malli. Kun muualla maassa alkaa iso integraatiorevohka, ollaan Etelä-Karjalassa muita askelen edellä.

Eksoten haasteet kovenevat lähivuosina. Kuntiin kohdistuu kahden miljardiluokan säästöt. Rivakassa muutoksessa koko Eksoten historian elänyt Eksoten henkilöstö varautukoon siihen, että muutos vain kiihtyy.

 

Eksote rakentaa uutta sairaalaa eli on mukana sairaanhoitopiirien yltyneessä kilpavarustelussa. Sairaanhoitopiirit toteuttavat sote-uudistuksen alla kolmen miljardin euron investointeja. Toiveena on, että uudet kalliit seinät takaavat palvelujen säilymisen. Sote-uudistuksessa lisätään yhteistyötä ja työnjakoa. Osa miljardi-investoinneista voi olla turhia, mutta veronmaksajat maksavat lopulta ne turhatkin seinät.

 

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimittaja.

Kun muualla maassa alkaa iso integraatiorevohka, ollaan Etelä-Karjalassa muita askelen edellä.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju