Categories
Artikkelit

Kvartsia juonessa ja maan alla

JOUTSENO. Kuurmanpohjan kaivaukset siirtyivät rajavyöhykkeelle. Muilamäen asuinpaikan kupeesta löytyi ikivanha kvartsilouhos.

Ilpo Leskinen

Joutsenon Kuurmanpohjan tämän vuoden kaivaukset ovat kvartsin juhlaa. Työstettyä kvartsia löytyy runsain mitoin kaivausmontusta sekä raaka-aineena viereisestä kalliosta.

Arkeologit ja harrastajat ovat tutkineet rajavyöhykkeellä sijaitsevaa Muilamäen asuinpaikkaa. Kohde on 10 400 — 10 500 vuoden ikäinen eli 200—300 vuotta nuorempi kuin useana vuonna tutkittu Saarenojan asuinpaikka vajaan kilometrin päässä.

Kaivauksia johtava arkeologi Tapani Rostedt kertoi, että keskiviikkoon mennessä on löytynyt tuhatkunta kvartsiesinettä ja noin 50 piiesinettä. Löytöjä oli 1 350.

Saarenojalla puolet löydöistä oli kvartsia ja puolet piitä. Se että nyt löytyy valtaosin kvartsia, sopii täydellisesti Rostedtin ja professori Aivar Kriiskan ennakko-odotuksiin.

Etelä-Karjalan asuttajat toivat piitä mukanaan ja hankkivat sitä kauppaa käymällä. Piitä ei Suomen maaperästä löydy.

Asetuttuaan aloilleen uudisasukkaat ryhtyivät käyttämään paikallista kvartsia, ja kauppayhteydet piin tuotantopaikoille hiipuivat. Kvartsia on huomattavasti vaikeampi työstää kuin piitä, ja tekniikka on opittu hitaasti.

 

Kaivausalueen viereisestä kalliosta löytynyt kvartsijuoni lienee Muilamäen asukkaiden käyttämä kvartsilouhos. Varmuutta ei ole, onko kvartsiesiintymä ohjannut asuinpaikan valintaa.

Esihistoriallinen kvartsilouhos on laatuaan Etelä-Karjalan toinen. Ensimmäinen löytyi Ylämaalta 2000-luvun alussa.

Ylämaan louhoksen lähistöltä ei Rostedtin mukaan ole tiedossa muinaisia asuinpaikkoja. Korkeussijaintinsa perusteella se voisi olla samaa aikakautta kuin Kuurmanpohjan asuinpaikat. Yhtä hyvin louhosta on voitu käyttää myöhempien vuosituhansien aikana.

 

Saarenojalta löytyi muutama vuosi sitten jääkauden jälkeisen Suomen vanhin asumus.

Muilamäen kaivaukset ovat nekin paljastaneet talonpohjan. Arkeologien yllätykseksi asumuksen kulma osui sopivasti kaivausalueelle.

Rostedtin ja Kriiskan mukaan kaivauksia jatkettaneen tulevina vuosina talon salaisuuksien selvittämiseksi. Samalla kvartsilouhoksen esiin kaivaminen kiinnostaa.

 

Luuesine ja säleydin ainutlaatuisia löytöjä

Joutsenon Kuurmanpohjan kaivauksissa löytyi keskiviikkona ainutlaatuista esineistöä. Arkeologi Tapani Rostedt kertoo, että Muilamäen kaivausalueelta löytyi koristellun luuesineen katkelma. Se on laatuaan ensimmäinen Suomessa.

Luuesineeseen upotettavia piikivisiä tai kvartsisia kärkiä eli inserttejä on löytynyt aiemmin Saarenojalta ja Muilamäestä.

Piikivisen säleytimen katkelma on Rostedtin mukaan yhtä harvinainen. Vastaava on löytynyt vain Saarenojalta. Luonnon muovaamasta piikimpaleesta on ensin muotoiltu säleydin, ja siitä on lohkottu säleitä työkaluksi.

Kaivausalue on yhtä kiinnostava kuin Saarenoja.

— Kaivamme esiin asukkaiden kaatopaikkaa eli esineitä, joita asukkaat eivät enää tarvinneet.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen