Taipalsaarella Rehulan entisen kansakoulun nykyinen omistaja, taideseppä Antti Nieminen on löytänyt kodistaan merkkejä menneestä.
— Löysin seinähirrestä tekstin: Jouko Uusipuro. Myöhemmin sain selville, että kirjoittaja oli kaatunut kaukopartiomiehenä jatkosodassa.
Nieminen arvelee, että Uusipuro on todennäköisesti ollut timpurina koulun pintaremontissa 1940-luvun alussa ja silloin kirjoittanut nimensä hirteen.
Nieminen on asunut vaimonsa ja lastensa kanssa Rehulan koulussa muutaman vuoden. Vuonna 1928 rakennettu kansakoulu toimi kouluna aina vuoteen 2009 asti.
— Kun koulu lakkautetaan, se on signaali, että kylästä on elämä katoamassa. Jo ostopäätöstä tehdessämme tiedostimme tämän asian, ja halusimme korostaa, että haluamme päinvastoin toimia elävän kylän puolesta.
Nieminen haluaa kuulla kertomuksia Rehulan koulusta.
— Tuntuu velvollisuudelta tietää koulun historiasta. Mielelläni kuuntelen tarinoita. Ne kertovat ajankuvasta.
Hänen mielestään on mukavaa löytää yksityiskohtia, jotka voi linkittää tiettyyn aikaan ja henkilöön.
— Löysin Etelä-Saimaan vuodelta 1928. Kun luin lehteä, tuntui kuin aika olisi pysähtynyt. Pystyin lukemaan vain hetken, sillä lehti hapertui nopeasti. Siinä oli mainoksia ja muistaakseni uutinen maatalousnäyttelystä.
Niemisen perhe haluaa säilyttää koulun historian kodissaan. He ovat muun muassa nimenneet kodin tulisijat koulun opettajien ja muun henkilökunnan mukaan.
Toivo- ja Sylvi-nimiset alkuperäiset pönttöuunit lämmittävät kotia, ja keittiöön muualta tuotu vanha puuhella on nimetty koululla asuneen opettaja Sylvi Rapelin äidin mukaan Josephineksi.
Kuvataiteilija Sirkka-Liisa Lonka haluaa myös säilyttää koulun hengen kotiateljeessaan, joka on entinen Heikkilän kansakoulu Luumäellä. Vuonna 1913 rakennettu kansakoulu on ollut Longan omistuksessa vuodesta 1976, jolloin se pakkohuutokaupattiin. Koulu oli ostettaessa huonossa kunnossa. Lonka ryhtyi työhön.
— Ensin korjasimme epäsiisteydet ja otimme pinkopahveja pois. Hirret pääsivät esille.
Koulun kalusteista oli jäljellä ainoastaan ullakolta löytynyt jugend-tyylinen opettajan kateederi, puhujankoroke. Vuosien varrella Lonka on ostanut ja saanut koulurekvisiittaa, muun muassa vanhoja koulutauluja ja täytettyjä eläimiä.
— Sain eräältä luumäkeläiseltä naiselta ikivanhan pulpetin, johon löytyivät vielä myöhemmin mustepullot ja mustekynät.
Kansakouluja rakennettiin tiheään
Suomessa tuli voimaan oppivelvollisuuslaki vuonna 1921. Sen mukaan kunta oli velvollinen järjestämään jokaiselle lapselle opetusta kansakoulun oppimäärän.
Koulumatka ei saanut ylittää viittä kilometriä. Kansakouluja täytyi rakentaa hyvin tiheään. Yleensä kansakoulun opettaja tai opettajapariskunta asui koululla.
Kansakoulujen tyhjeneminen alkoi jo 1950-luvulla. Opetusta alettiin siirtää isoihin kouluihin, kun tieverkosto parani ja koulukuljetukset aloitettiin.
Nykyään entiset kansakoulut toimivat muun muassa asuntoina, työtiloina ja yritystiloina. Osa on tyhjillään. | Kerttu Liukkala
Entisiä kansakouluja Etelä-Karjalassa
Savitaipaleella Kaulion koulu on yrityskäytössä.
Suomenniemellä Sydänmaan koulussa on ollut käsityöalan yrityksiä, Marttojen toimintaa ja rock-klubi. Nyt se on asuinkäytössä.
Lemillä Uimin kyläkoulu on yksityisomistuksessa.
Lemillä Kotalahden kyläkoulu on edelleen kunnan omistama ja toimii leirikeskuksena ympäri vuoden.
Joutsenossa Leppälän koulu on yksityisessä omistuksessa.
Ruokolahden Vennonmäen koulussa toimii kulttuuritalo Taitotalo.