Yksinkertaisin asia tulee monesti mieleen viimeisenä. Osittain siksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten Mallu-auto niittää niin laajalti mainetta ja kunniaa.
— Luulimme, että kyllähän tällaisia ratkaisuja olisi, mutta ei niitä ollutkaan, Mallun äidiksi tai vähintään kätilöksi tunnustautuva Eksoten kehitysjohtaja Merja Tepponen muistelee.
Kaikki lähti tarpeesta saada palveluja haja-asutusalueille. Paikallista toimeliaisuutta haluttiin jotenkin hyödyntää, ja yhteyttä palvelujärjestelmään parantaa.
Palvelut nostettiin pyörille. Maakunnallinen logistinen liikkuva palvelu eli Mallu oli syntynyt.
Ensimmäinen Mallu oli monessa suhteessa kokeilukappale. Ambulanssitoimittajalta vuokrattu asuntoauto osoittautui kylmäksi ja tekniikaltaan oikulliseksi. Sairaanhoitaja ja vanhustenpalvelujen palveluohjaaja joutuivat miettimään kentällä paljon muutakin kuin sote-asioita.
— Auton nokka piti paikoin laittaa tarkasti tietyn kuusen suuntaan, jotta pääsi sisälle tietojärjestelmään.
Seuraavaan Malluun saatiin monikanavareititin, joka takasi laajemmat ja varmemmat palvelut. Varta vasten kiertävään terveydenhoitoon suunnitellussa ajoneuvossa pystyttiin hoitamaan myös laboratorioasioita sekä antamaan suun terveydenhuoltoon liittyviä palveluja.
Mallulle löytyi joukko kunnianarvoisia kummeja. Eksoten rinnalla toiminnan kehittämiseen osallistuivat muun muassa Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Socom).
— Erityisen merkittävässä roolissa olivat innostuneet hoitajat, kuljettajat ja esimiehet, jotka Mallun toimintaa käytännössä toteuttivat.
Kyläyhdistysten panostakin Tepponen kiittelee. Juuri kylien edustajat etsivät paikat, joissa tietoliikenneyhteydet ja ihmisten kulkuväylät saatiin luontevimmin kohtaamaan.
Mallun reitit kiertävät syvän maaseudun ohella lähiöissä ja taajamien reuna-alueilla. Joissain kylissä on neljän toimintavuoden aikana käyty jo satakunta kertaa.
Tilastojen mukaan Mallu on saanut käyttäjiä kaikista ikäluokista. Eniten palvelua tarvitsevat yli 65-vuotiaat.
Asiakaspalautteen perusteella epäilijätkin näyttävät muuttuneen ajan mittaan suopeiksi Mallulle. Ensi alkuun liikkuvan palveluauton pelättiin vievän kylältä viimeisetkin palvelut, mutta kokemus on osoittanut, että Mallu todellakin helpottaa elämää keskustojen ulkopuolella.
— Nyt noottia tulee lähinnä tiukoista aukioloajoista ja puutteellisista odotustiloista.
Kiinnostus Mallua kohtaan on ollut valtaisaa myös maakunnan ulkopuolella. Vierailijoita riittää, ja Mallu on käynyt näyttäytymässä muun muassa eduskunnassa.
Merja Tepposen mukaan kolme asiaa on mahdollistanut Mallun menestystarinan. Kun toiminta sijoittuu vähintään yhden maakunnan, yhden rekisterin ja yhden sähköisen potilastietojärjestelmän alueelle, infra ei estä kehitystä.
Ja kehitys, sehän jatkuu edelleen. Mallu sai viime tammikuussa pikkusiskon Mallan, joka on maakunnallinen logistinen liikkuva laboratorio. Mahdollisesti palveluautoperheeseen tulee vielä lisääkin sisaruksia.
— Mallu-rekka on unelmana. Siihen voisi yhdistää kauppa-auton, ateriapalvelut ja vaikka mitä. Ensin pitäisi vain laskea kustannukset…
Noottia tulee lähinnä tiukoista aukioloajoista ja puutteellisista odotustiloista. Merja Tepponen
Mallu-auto
Eksoten liikkuva palveluyksikkö aloitti liikennöinnin vuonna 2010.
Tarjoaa nykyisin sairaanhoitajan palveluja neljänä päivänä viikossa ja suuhygienistin palveluja yhtenä päivänä viikossa.
Vuonna 2014 Mallulla oli noin 4 300 asiakaskäyntiä.
Palkittu Suomen nuorkauppakamarien Tuottavana ideana vuonna 2011 ja Maaseutugaalan Onnistuneena kehittämishankkeena vuonna 2012.