Categories
Artikkelit

Salpalinjan opastus järjestelmälliseksi

Historia | Oppaat markkinoivat palveluitaan ja edistävät linnoitteiden ylläpitämistä.

Salpalinjan opaspalvelut paranevat Etelä-Karjalassa. Opaskoulutukseen osallistuneet, Salpalinjan pitkäaikaiset harrastajat ovat perustaneet yhdistyksen, jonka tavoite on levittää tietoa Salpalinjasta.

— Tarkoitus on levittää tietoa Salpalinjasta ja kehittää yhdistyksen jäsenten tietotaitoa toiminnan parantamiseksi sekä toimia opasvälityspankkina, Salpalinjan oppaat -yhdistyksen puheenjohtaja Mauno Siren kertoo.

Viime vuonna pidetyn opaskoulutuksen keskeinen tavoite oli antaa valmiudet järjestelmälliseen toimintaan. Opasyhdistyksessä on nyt 30 jäsentä ja Sirenin mukaan toiminnasta kiinnostuneita ilmaantuu lisää koko ajan.

— Yhdistyksen kotipaikka on Lappeenranta, mutta tarkoitus on toimia koko Salpalinjalla. Oppaita on Lappeenrannasta Virojoelle, ja heillä on tietämystä useista paikoista, Rutolan Salpamajan lähellä asuva Siren sanoo.

Oppaiden järjestäytyminen on vielä alkutekijöissä, ja yhdistyksen kotisivut ovat vasta valmisteilla. Sivustosta on tarkoitus rakentaa mahdollisimman helppokäyttöinen ja tavoitettava, jotta opasta tarvitsevat löytävät sinne.

— Tavoite on asiakaslähtöisyys. Jos joku haluaa tietää pallokorsuista, kerromme niistä, jos kenttälinnoitteista, käymme niillä. Lähdemme opasvälityksestä, mutta toiminnan kehittyessä myös tapahtumat ovat mahdollisia.

Sirenin mukaan yhdistyksen yksi tähtäin on jalansija koulujen historianopetuksesta. Lappeenrannan ohella tietotaitoa on tarkoitus tarjota ympäryskuntien koulutoimille, sillä lähiympäristön historialle on jatkuvaa tilausta.

Opastuksen ohella oppaiden liittymän tavoite on myös edistää Salpalinjan linnoitteiden säilymistä. Yhdistys on täysivaltainen neuvotteluosapuoli, kun linnoitteet omistavan Senaatti Kiinteistöjen kanssa istutaan pöytään.

Salpalinja

Talvisodan jälkeen vuosina 1940—1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen rakennettu puolustuslinja.

Pituus 1 200 kilometriä, ja matkan varrella betonisia tai kallioon louhittuja kantalinnoitteita kaikkiaan 728.

Tyypillisin linnoite konekivääri- ja majoituskorsu, joita oli noin 170.

Lappeenrannassa on yli 70 betonikorsua ja yli 40 pallokorsua.

Linnoitteista noin 20 on toistaiseksi hyödynnetty matkailunähtävyyksinä.

Etelä-Karjalassa esillä ovat Lappeenrannan bunkkerikierros, Lemin Kärmeniemen tykkipatteri, Luumäen ja Ylämaan Salpa-asemat sekä Ruokolahden Syyspohjan Salpalinja-alue.

Lisätietoa linnoitteista maakunnassa ja muualla googlettamalla hakusanalla salpalinja.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö