Ainonkatu 29:n uusi talo on valtuuston käsissä

LAPPEENRANTA. Tontin asemakaavamuutos käsitellään näillä näkymin lokakuun valtuustossa.

Heikki Sopanen

Ainonkatu 29:ssä sijaitsevan kerrostalon kohtalo Lappeenrannassa sinetöityy lokakuussa. Kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki sanoo, että tontin asemakaavamuutos on tarkoitus viedä hyväksyttäväksi kaupunginvaltuuston lokakuun kokoukseen.

Kaavamuutosesityksessä tontin rakennusoikeus kasvaa 1 120 kerrosneliöstä 2 200 kerrosneliöön. Kaava oli kesällä julkisesti nähtävillä, ja nyt sitä viimeistellään kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi.

Jos valtuusto hyväksyy kaavamuutoksen, tie on auki vanhan talon purkamiselle ja uuden rakentamiselle. Koska tontin rakennusoikeus kaksinkertaistuu, kaupungin ja maanomistajan pitää tehdä maankäyttösopimus.

Sopimusluonnos on jo hyväksytty teknisessä lautakunnassa, ja seuraavaksi se menee kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Sopimusluonnoksen mukaan kaupunki saa rakennusoikeuden lisäämisen mukanaan tuomasta tontin arvonnoususta reilun 51 000 euron korvauksen tontin omistajalta.

Sopimusluonnoksessa on lause, jonka mukaan sopimus purkautuu, jos uusi asemakaava lainvoimaisesti evätään. Kuntaliiton lakimies Susanna Ijäs suomentaa lauseen:

-Se tarkoittaa, että valtuusto ei hyväksy asemakaavaa. Kaavoitusmonopolin perusteella kunta voi hylätä tai hyväksyä kaavan. Hylkäävästä päätöksestä ei voi valittaa eli se on välittömästi lainvoimainen.

Luonnoksessa sanotaan lisäksi, että sopimus purkautuu myös siinä tapauksessa, jos kaava ei saa lainvoimaa ennen tämän vuoden loppua ja jompikumpi osapuoli ilmoittaa sen jälkeen vetäytyvänsä sopimuksesta.

Ijäs arvelee, että tuskin kummallakaan osapuolella on syytä vetäytyä sopimuksesta, vaikka kaava ei saavuttaisikaan lainvoimaa tämän vuoden aikana.

-Jos valtuusto hyväksyy kaavan, siitä voi tehdä kunnallisvalituksen kuka tahansa kuntalainen. En kuitenkaan usko, että mahdolliset valitusprosessit tulevat johtamaan mihinkään.

Ainonkatu 29:n kerrostalo on saanut paljon julkisuutta. Vuosikausia ihmeteltiin talon omistajan ja kaupungin riitelyä kaavoista ja rakennusoikeuksista. Osapuolet olivat jo lähdössä oikeuteen ratkomaan kiistaa, kun ykskaks riitely päättyi ja kaupunki ryhtyi tontin omistajan pyynnöstä laatimaan asemakaavamuutosta.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen