Categories
Artikkelit

Sopivasti historiaa

Timo Kupiaisen kotitalo Lappeenrannan Raastuvankadulla on kärsinyt kosteudesta ja pommeista. – Koti-liite

Yläkerroksen nurkkahuoneisto miellytti projektinjohtaja Timo Kupiaista. Rakennusyhtiö A1 asunnot oli ostamassa sisäilmaongelmaista vanhaa toimistotaloa, jolla on värikäs menneisyys.

Kupiainen päätti tehdä siitä kotinsa.

— Kävimme tutustumassa taloon ennen kauppoja ja näin, että tämä huoneisto voisi olla minulle sopiva. Ja jostain minun piti löytää asunto.

Kupiainen valitsi Raastuvankatu 9:n muun muassa keskeisen sijainnin takia. Keskustan palvelut ovat parin minuutin kävelymatkan päässä.

Projektinjohtajan tehtäviin kuului paitsi remontin johtaminen, myös asuntojen saaminen kaupaksi. Kupiainen heittää helpottaneensa omaa myyntityötään ostamalla asunnon itselleen.

 

Raastuvankatu 9 valmistui Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaiden pääkonttoriksi vuonna 1931. Paikalla aiemmin sijainnut Fontellin talo, Keisarintalo, oli palanut maaliskuussa 1929.

Uusklassistisen rakennuksen suunnitteli Lars Sonck, joka on yksi Suomen tunnetuimmista arkkitehdeista. Hänen käsialaansa ovat esimerkiksi Kallion kirkko Helsingissä ja tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta Naantalissa. Museovirasto pitää myös Luumäen Kotkaniemeä Sonckin työnä.

Kupiaisen mukaan monikaan ei tiedä Raastuvankatu 9:ää Sonckin suunnittelemaksi. Arkkitehdin puheeksi ottaneet asiakkaat on voinut laskea yhden käden sormilla.

Museovirastolta remontoijat saivat suhteellisen vapaat kädet, mutta julkisivu piti jättää samanlaiseksi. Keltaisen värin tosin sai vaihtaa samanlaiseen vaaleanruskeaan, jota Sonck oli käyttänyt Helsingin kantakaupungissa.

Nurkkahuoneistossa näkyy asukkaan kädenjälki. Projektinjohtajan asunnossa on muista poikkeavat keittiökalusteet, lattiapinnat, seinälaatat ja valaistus. Lisäksi kaiuttimille on rakennettu piuhat kattoon.

Kupiainen arvostaa isoa olohuonetta, joka on samaa tilaa keittiön kanssa. Se on ihanteellinen vapaa-ajanviettoon kavereiden kanssa. Vaikka suuri keittiö on tärkeä osa kotia, ruuanlaitto ei kuulu asukkaan harrastuksiin.

Työt pitävät Kupiaisen sen verran kiireisenä, että tällä hetkellä hän ehtii käydä kotona syömässä, suihkussa ja nukkumassa. Työmaat ja kohteiden myynti ovat projektinjohtajalle ympärivuorokautista työtä.

 

Ylimmästä kerroksesta on myös näkymä Kaupunginlahdelle ja Saimaalle.

— Sanotaan, että Saimaa on vahva myyntivaltti, mutta yhtään minuuttia en ole istunut ikkunan edessä ja tuijottanut järveä. Vapaa-aikaa on kiva viettää veden äärellä, ja ehkä aamulla kahvia juodessa tulee katsottua ikkunasta ulos, mutta näkymä ei ole mikään itseisarvo.

Parasta Kaupunginlahden läheisyydessä onkin, että satamaan on lyhyt kävelymatka. Kupiainen toteaa, että eniten talo kaipaisi rantasaunaa.

 

Vuonna 1939 Raastuvankatu 9:stä tuli suojeluskuntatalo. Rakennus vaurioitui talvisodan pommituksissa helmikuussa 1940, jonka jälkeen se korjattiin.

Sodan jälkeen Lappeenrannan Sotaorpojen ja sotaleskien säätiön omistamaan taloon tuli kaupungin virastoja. Kirjasto toimi talossa vuoteen 1974 asti, jolloin nykyinen kirjastotalo valmistui.

Kun A1 asunnot osti kiinteistön remontoitavaksi, se oli ollut tyhjillään jo toista vuotta. 1930-luvulla eristeenä käytetty turve oli ajanut sosiaalitoimen pois talosta.

Timo Kupiaisen mukaan sisäilmaongelmat pahenivat 2000-luvun alussa, kun rakennuksen ilmanvaihto uusittiin. Rakennukseen tuli kova alipaine ja enemmän maan kosteutta alkoi nousta betonilattiaan. Samalla 70 vuotta rauhassa uinunut turve ja sekaan ripotellut rakennusjätteet tulivat kummittelemaan.

 

 

Pohjakerrokseen tuotiin minikaivureita piikkaamaan koko alkuperäinen betonilattia pois. Kupiaisen mukaan talosta ei löytynyt hometta, mutta irti piikattuja lattiankappaleita ei myöskään analysoitu sen tarkemmin, kaikki kärrättiin pois.

Remontin aikana löytyi myös joitain pommitusten vaurioita, esimerkiksi tulipalossa nokeentuneita kattorakenteita.

— Kun minikaivurit piikkasivat lattiaa, jännitti, että jos sieltä löytyykin lentopommi. Onneksi ei löytynyt.

 

Kupiaisen työnantaja on erikoistunut vanhojen rakennusten saneeraamiseen.

Asunnoiksi on muutettu esimerkiksi entinen asuntola, hotelli, toimistorakennus ja synnytyssairaala. Osalla kohteista on myös historiallista arvoa.

— Historia tekee kohteesta kiinnostavan. Ainakin jos on myös positiivista historiaa, eikä rakennus ole vain murheenkryyni.

Talon täydellinen remontti on vaihtoehto vanhan rakennuksen purkamiselle. Projektinjohtajan mukaan toimintatapa voi olla myös taloudellista.

— Talon purkaminen on kallista ja yleensä vanhoilla tonteilla ei ole riittävästi rakennusoikeutta, joten uusi rakennus tarvitsee myös kaavamuutoksen. Sekin on kallista ja vie aikaa.

Historiassa on huonotkin puolensa, Raastuvankadun talossa oli sisäilmaongelmia. Kupiaisen asumisintoon se ei vaikuta.

— Ei se huoleta, koska tiedän syyt jotka sen aiheuttivat ja miten asia on korjattu. Jos huolettaisi, en olisi ottanut asuntoa itselleni.

Kirjoittaja:
Juho Maijala