Ilpo Leskinen
Uusien luonnonsuojelualueiden syntyminen Etelä-Karjalaan etenee. Ympäristöministeriö vetää alueiden perustamisen valmistelua.
Suojeltavaksi suunnitellut 45 aluetta eri puolilla maakuntaa on vuosien aikana hankittu valtion omistukseen ja suojelutarkoituksiin. Alueiden yhteispinta-ala on noin 2?500 hehtaaria eli Ruokolahden Salosaaren luokkaa.
Erikoissuunnittelija Arto Vilen Metsähallituksesta kertoo, että alueet ovat pieniä. Vain seitsemän alueen koko ylittää sata hehtaaria.
Suojeltaviksi suunniteltuihin alueisiin kuuluu lehtoja, vanhoja metsiä ja soita sekä arvokkaita lintukosteikkoja.
Joukossa on Vilénin mukaan myös sellaisia Metso-ohjelman kohteita, jotka on hankittu valtiolle. Metso-ohjelmassa myös yksityiset ovat voineet perustaa suojelualueita omille mailleen.
Ministeriö kysyy alueiden perustamissuunnitelmista näkemyksiä maakuntaliitolta, kunnilta sekä metsästys- ja luonnonsuojelujärjestöiltä.
Keskusteluilla selvitetään eri tahojen näkemyksiä paikallisista erityispiirteistä sekä metsästystä sallivien poikkeusten tarpeista.
Luonnonsuojelulain mukaan alueet säilytetään luonnontilassa ja vapaina ihmisten aiheuttamilta häiriöiltä. Marjastaminen, sienestäminen ja liikkuminen ovat sallittuja. Usein alueilla voidaan sallia esimerkiksi hirvenajoa tai vieras- ja haittalajien metsästystä.
Etelä-Karjalassa on vain kaksi valtion luonnonsuojelualuetta: Lautakangas Rautjärvellä ja Kasinniemi Parikkalassa.
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin metsä- ja suovastaava Anitta Miikkulainen on sinänsä tyytyväinen uusien suojelualueiden tuloon.
-Ratkaisu on hyvä muttei riittävä.
Hän kaipaa nykyistä laajempia ja yhtenäisiä alueita, jotka turvaavat paremmin luonnon monimuotoisuuden paremmin kuin siellä täällä hajallaan olevat pienet kohteet.
Laadukasta suojeltavaa löytyisi Miikkulaisen mielestä Ruokolahden ja Savonlinnan rajoilta, Metsän tarinasta tutulta Haarikon alueelta.