Anne Kotiharju
Etelä-Karjalan keskussairaalan ponnahtaminen 12 täyden palvelun päivystävän keskussairaalan listalle vahvistaa sairaalan asemaa. Maanantaina sote-uudistuksesta julki tullut lista ilahdutti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) toimitusjohtajaa Pentti Itkosta.
-Meillä olisi kehittyvän sairaalan imago, kun ilman täyden päivystyksen statusta jääville jää vähän matalamman profiilin tulevaisuus, Itkonen muotoilee.
Itkosen mukaan Etelä-Karjala on ollut vahvoilla viime vuosina tehdyissä päivystysselvityksissä.
Hallituksen tiedotustilaisuudessa peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) vakuutti, ettei ”yhtään aluekarttaa mistään” ole tehty. Ministeriö on kuitenkin Rehulan mukaan työstänyt päivystyssairaaloita koskevia suunnitelmia.
Rehula korosti, että myös kapeamman päivystyksen satelliittisairaaloiksi jäävät keskussairaalat jatkavat joillakin aloilla ympärivuorokautista päivystämistä. Ylen julkistaman listan mukaan Kotka ja Mikkeli jäisivät satelliittisairaaloiksi.
Maahan on tulossa 18 itsehallintoaluetta. Sosiaali- ja terveyspalvelut kuitenkin tuotetaan vielä nimeämättömillä 15 sote-alueella. Kolmen sote-alueen on liittouduttava jonkun kanssa.
Itkonen ynnäilee, että jos Lappeenrantaan tulee yksi päivystyskeskittymistä, tarkoittaa se samalla, että Etelä-Karjala saa muodostaa oman sote-alueensa.
-Naapureista satelliittisairaaloiksi jäävät Etelä-Savo ja Kymenlaakso, ja toinen niistä voisi liittoutua Etelä-Karjalan kanssa.
Itkonen povaa uudistuksen aluejaosta vielä kovaa kädenvääntöä etenkin ruotsinkielisillä alueilla.
-Tästä voi tulla melkoinen jälkinäytelmä, ja lista voi mennä uusiksi.
Sote-alueiden määrä, 15, voi hallituksen linjauksen mukaan myös pienentyä. Itsehallintoalueet itse tai valtio voi arvioida väestöpohjan ja kantokyvyn myöhemmin riittämättömiksi.
Kansalaisille luvatun valinnanvapauden pitäisi elinkeinoministeri Lenita Toivakan (kok.) mukaan lyhentää hoitojonoja ja parantaa laatua.
Valinnanvapaudessa hallitus kaavailee ”Suomen omaa mallia”. Valinnanvapaus koskisi etenkin peruspalveluja, vaikka terveyskeskusta.
-Yksityiset tulevat lähinnä julkisten palvelujen kirittäjiksi, Rehula luonnehtii.
Pentti Itkonen epäilee, että uudistuksen yksi tärkeä tavoite, sujuvat palveluketjut ja toimiva integraatio, tuo haasteita valinnanvapaudelle.
-Miten yksityinen sektori saadaan integroitua julkiseen? Täytyy olla samanlaiset tietojärjestelmät, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. On oltava yhteinen palveluohjaus ja yhteinen hoidon tarpeen arviointi.
Ministereiden maanantaisten kannanottojen mukaan uudistuksen suurin ponnistus on vielä edessä. Itkosen muistuttaa, että sote-uudistus on ollut vastaavassa pisteessä pari kertaa aikaisemminkin.
-Ja aina on tultu kipin kapin takaisin. Toteutuisi nyt edes tämä integraatio.
Itsehallintoalueet aloittavat 1.1.2019
Eduskunta saa kevättalvella käsiteltäväkseen uudistuksen vaatimat lakimuutokset. Uudistuksen perustuslainmukaisuuden ei pitäisi tuottaa ongelmia.
Suomeen tulee 18 itsehallintoaluetta. Sote-palvelut järjestetään 15 alueella. Itsehallintoalue järjestää sote-palvelut itse, tai lailla säädetyt kolme itsehallintoaluetta järjestää ne sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa
Laajan ympärivuovorokautisen päivystyksen yksiköitä on 12. Muiden alueiden keskussairaalat jatkavat suppeamman ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköinä.
Palvelutuotannossa ovat mukana julkinen sektori, yksityiset ja kolmas sektori. Julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten palvelujen laatu- ja kustannustietojen on oltava julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi. Myös pienten ja keskisuurten yritysten rooli palvelun tuottajina turvataan.
Käyttäjät voivat valita palvelulleen tuottajan. Valinnanvapaus toteutuu etenkin perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa. Valinnanvapautta koskeva sekä monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistava lainsäädäntö tulevat myös voimaan 1.1.2019.
Itsehallintoalueille tulee yksi yhteinen tukipalveluyksikkö, joka muun muassa tukee hankinnoissa ja hoitaa kilpailutukset, vastaa toimitilapalveluista ja tietotekniikkapalveluista sekä yhteisestä tietojärjestelmästä.
Valtion ohjaava ja valvova rooli vahvistuu, mikä osaltaan takaa peruspalveluiden yhdenvertaista saatavuutta.
Uudistuksella tavoitellaan kolmen miljardin euron hyötyjä vuoteen 2029 mennessä. Menojen kasvu hidastuu. Tämä vaatii priorisointia ja tuottavuuden parantamista.