Heikki Sopanen
Lappeenrannassa ei enää kaavoiteta uusia asuinalueita kaupungin reuna-alueille. Nyt piirrellään asemakaavoja, jotka täydentävät ja tiivistävät asuntokantaa kaupungin keskustassa ja sen tuntumassa. Tonttitakuutermikin on poistettu ensi vuoden talousarviosta, ja puhutaan vain riittävästä tonttituotannosta.
Uuden linjauksen taustalla on kolme asiaa. Ensimmäinen syy on se, että omakotitontit eivät mene kaupaksi. Toiseksi kunnallistekniikan rakentamisen rahat ovat niukat. Ei kannata kaavoittaa alueita, joiden infraan menisi miljoonia. Kolmas syy on kaupungin uusi imago kestävän kehityksen vihreänä kaupunkina.
-Kestävän kehityksen ajatus ei puolla asuinrakentamisen levittämistä enää nykyisestä. Jatkossa kaavoittaminen on olevan rakenteen tiivistämistä ja täydennysrakentamista, kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki sanoo.
Ojala-Tuomela on viimeisin uusi asuinalue, jonne on rakennettu kunnallistekniikka. Jouhki kertoo, että itäsuunnalla Laihianranta on ollut pitkään vireillä.
-Jos tonttikysyntä elpyy, se on ensimmäinen alue, jonne rakennetaan seuraavaksi kunnallistekniikkaa.
Rutolaan kaavoitetaan vielä täydennysrakentamisalue. Sen jälkeen läntinen Lappeenranta on omakotitalojen osalta kaavoitettu. Jouhki sanoo, että Ruoholammella on reserviä vaikka kuinka. Myös Muntero ja Lapatonniemi ovat valmiita.
Kaupungin kaavoitusohjelmassa on paljon täydennysrakentamiskohteita Lappeenrannan keskustan liepeillä. Ne ovat pääasiassa kerrostaloja tai pienkerrostaloja. Kaislaranta on pientalorakentamisen aluetta, ja myös Alakylän koulun tontti on ajateltu matalan, tiiviin rakentamisen alueeksi, jossa haetaan pientalomaista mittakaavaa.
-Alakylä on ideointivaiheessa, Kaislarannan kaavaluonnosta tarkistetaan vielä maaston ja kunnallistekniikan osalta, Jouhki kertoo.
Uuden ajattelun myötä nauhakaupunkikin lentää romukoppaan.
-Näillä kasvuluvuilla rakennetta ei saada koskaan yhteen. Muutenkaan nauhakaupunkia ei voisi rakentaa yhteen, koska tiellä on Salpausselän pohjavesialue, Jouhki sanoo.