Metallimaakunnan maine murtuu

Musiikki. Eteläkarjalaisten bändien matka koko kansan tietoisuuteen on lyhentynyt somen ansiosta. Keikoille maakunnan ulkopuolelle on tuntemattomana silti hankala päästä.

Maaria Drake

Etelä-Karjalan maine metallimaakuntana on pikkuhiljaa hiipunut. Kotiteollisuuden, Stam1nan ja Mokoman menestys nostatti aikanaan metalli-innostuksen, jonka myötä Etelä-Karjala näyttäytyi lähes Suomi-metallin ihmemaana.

Vielä muutama vuosi sitten leima tuntui olevan niin vahva, että muuta kuin metallia soittavat bändit olivat jäädä jalkoihin.

— Kun nuorena poikana keikkahommia aloiteltiin bändien kanssa, emme soittaneet yhdessäkään tapahtumassa, missä ei olisi ollut metallibändejä mukana, imatralaisen garage punk -yhtye Dull Anticsin laulaja-basisti Juho Maurinen muistaa.

Viime aikoina aktiiviset keikkajärjestäjät ovat muusikkojen ja yleisön onneksi monipuolistaneet maakunnan musiikkimaailmaa, ja muutkin kuin metallibändit ovat Maurisen mukaan päässeet entistä enemmän esille.

 

Joutsenolaisen räpryhmän Karelia Possen Ville Kultanen nostaa metallin rinnalle punkin, kun on puhe maakunnan musiikkiskenestä.

— Paljon täällä on muunkin musiikin tekijöitä, jostain syystä ne eivät vain ole nousseet ihan samalla tavalla.

Karelia Possella on jo pitkä historia takanaan. Se aloitti vuonna 2006 triona, joka kasvoi kymmenhenkiseksi bändiksi. Tuo kokoonpano kierteli ympäri Suomea paljonkin vuoteen 2012 asti. Nyt musiikkia tehdään taas alkuperäisellä kolmikolla.

— Bändin kanssa keikkojen saaminen maakunnan ulkopuolelta ei ollut vaikeaa, sillä meillä oli niin oma juttumme. On meillä oma juttumme yhä, mutta keikkoja on paljon harvemmin. Todennäköisesti pääkaupunkiseudulla olisi helpompaa toimia.

 

Jos eteläkarjalaisena bändinä mielii koko kansan tietoisuuteen, tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja ennen kaikkea omaa aktiivisuutta, arvioi Underground Witch Rock -yhtyeen Juho Harju.

— Iso kaupunki, kuten Helsinki tarjoaa paljon mahdollisuuksia tavoittaa ihmiset esimerkiksi keikkapaikkojen ja tiiviin verkoston puolesta, mutta loppujen lopuksi oma aktiivisuus vaikkapa sosiaalisessa mediassa on avain, Harju pohtii.

Lappeenrannasta Helsinkiin muuttanut, Satutin-nimellä musiikkia tekevä Satu Hovi tietää kontaktien luomisen olevan pääkaupungissa helpompaa kuin Etelä-Karjalasta. Hän ei kuitenkaan lähtenyt Helsinkiin pelkästään musiikin takia, vaikka ensimmäinen sinkku Erilainen siellä tehtiinkin.

— En näe syytä, miksi musiikin tekeminen ei onnistuisi Lappeenrannasta käsin. Tänä päivänä paljon voi tehdä netin kautta, musiikkia voi tehdä vaikka omassa olohuoneessa.

Dull Anticsin Maurinen puolestaan on kohdannut pääkaupunkiseudun keikkapaikoissa hienoista syrjintää muualta tulevia bändejä kohtaan. Pitäisi olla jo ennestään mainetta, tai ainakin mukana jokin maineikkaampi bändi, hän toteaa. Sitä on hyödyntänyt esimerkiksi lappeenrantalainen trash metal -yhtye Madred, joka on päässyt keikkailemaan Mokoman mukana.

 

Ville Kultanen esittää uuden yleisön tavoittamiseksi yhden ratkaisun: genrerajojen rikkomisen yhteiskeikoilla. Karelia Posse esimerkiksi esiintyi muutama viikko takaperin joutsenolaisen folkbändin George Cloudyn kanssa yhteiselle yleisölle Joutsenossa.

— Emme välittäneet genrerajoista, ja se toimi. Molemmat bändit saivat yleisöä, joka ei ehkä muuten olisi tullut keikalle.

Myöskään Satu Hovi ei näe eri musiikkilajeja toisiaan rajoittavina, päinvastoin.

— Uskon, että esimeriksi metallibändien menestys vain kannustaa muitakin.

 

Nämäkin bändit ponnistavat Etelä-Karjalasta

George Cloudy. Joutsenolainen modernia folkia soittava bändi, joka julkaisi kesällä esikoisalbuminsa.

Kaupungin valot. Nykyisin Tampereella vaikuttava punkyhtye.

J. Kiesi Grandes. Yksi lappeenrantalaislähtöisen Jukka Kiesin kokoonpanoista.

Madred. Lappeenrantalainen trash metal -bändi on soittanut esimerkiksi Mokoman keikoilla lämppärinä.

Planistry. Lappeenrantalainen melodista rockia soittava yhtye julkaisi juuri EP:n ja tekee esikoisalbumiaan.

 

Kirjoittaja:
Riina Nokso-Koivisto