Anne Kokkonen
Tiiviimpi helminauha
Lappeenrannassa kasvanut Aihio arkkitehtien toimitusjohtaja Timo Meuronen arvioi kaupunkirakenteen muutoksen näkyvän Lappeenrannassa kärjistyneemmin kuin monessa muussa kaupungissa. Koska pitkäjänteinen kaupunkirakentaminen ei voi seurata markkinavoimien nopeita heilahduksia, keskustan elinvoima on päässyt karkaamaan automarket-alueille.
Ydinkeskusta tarvitsee vetureita, ja siihen esimerkiksi kauppakeskus Iso-Kristiina on Meurosen mielestä liian syrjässä. Jos keskustaa ajattelee kohteesta toiseen johdattavana helminauhana, Lappeenrannassa näiden helmien väliä tulisi tiivistää.
— En ole koskaan ollut kaupungintalon ystävä, sen kansiympäristöstä puuttuu inhimillisyys. Ison-Kristiinan sinänsä tosi raikkaat ideat nostavat alueen statusta, mutta ovat osin vanhojen virheiden paikkaamista.
Meurosen mielestä visioinnissa pitää olla rohkea, mutta tulee tunnistaa myös mittakaava ja paikka. Ison-Kristiinan alue kestää volyymirakentamista, mutta Lappeen kirkon läheisyydessä tapahtuviin muutoksiin Meuronen suhtautuu kriittisemmin.
— Pelkään, että yksityiset intressit nousevat tärkeämmiksi kuin kaupunkirakenteen pitkäjänteinen, ohjattu kehittäminen. Yritysten päätöksentekoa ohjaavat kvartaalit, kun taas kaupunkirakenteen muutoksen vaikutuksille neljännesvuosisata on lyhyt aikajänne.
Lappeenrannalle Meuronen suosittaa omien vahvuuksien tunnistamista. Reitti satamasta keskustan läpi kauppatorille tarjoaa täyden annoksen historiallista kerroksellisuutta ja sellaista Suomi-filmi -nostalgiaa, jonka soisi säilyvän.
Iso kuva puuttuu
Arkkitehti Mikko Summasen mielestä Lappeenrannan ongelmat keskittyvät City-kortteleihin. Vaikka arkkitehtuurikilpailun voittajalla oli vahva kokonaisvisio, aluetta toteutetaan yksittäisten maanomistajien ja rakennushankkeiden ehdoilla.
— Tuloksena on sekava kokonaisuus. Iso kuva puuttuu.
Entinen lappeenrantalainen pitää huomattavan korkeaa rakentamista kaupunkikuvallisesti kyseenalaisena. Lappeen kirkon tulisi säilyä hallitsevassa asemassa lisärakentamisen valmistuttuakin.
— City-kortteleiden kehittäminen sinänsä on mielestäni hyvä asia, eivät korttelit kymmenen vuotta sittenkään olleet kovin viehättävää kaupunkiympäristöä. Toivoisin lisää kunnianhimoa arkkitehtuurin laadun suhteen. Liian usein tyydytään rakentamaan ydinkeskustaan asuinrakennuksia, jotka eivät juuri eroa arkkitehtuuriltaan lähiökerrostaloista.
Wilhunkulman taloa Summanen pitää onnistuneena. Technopolis sen sijaan edustaa keskivertoa Business Park -arkkitehtuuria.
Tuloksena on sekava kokonaisuus.
Mikko Summanen
Liikaa tyylikirjoa
Imatran kaupungin teknisen toimen toimialajohtaja Topiantti Äikäs katsoo Lappeenrantaa sekä asukkaan että kaupunkitutkijan silmin. Hänen mielestään keskustan yleisilme on nyt valitettavan sekava.
— Osuuspankkitalon ensimmäiset havainnekuvat olivat tosi hienoja, mutta nyt voi kysyä, toteutuuko arkkitehdin futuristinen idea. Wilhunkulma sopii paikalleen, ja kauppakeskus Galleria on rakennuksena ajanmukainen, mutta maakuntatalo näyttää vähän tylsältä.
Äikkään mielestä kaupungintalon ympäristöön on tullut liikaa modernien tyylien kirjoa, josta jälkipolvet saattavat langettaa tuomionsa. Rakennusten kerroskorkeuden nousua sinänsä hän ei harmittele, sillä se lisää kaupunkimaisuutta.
— Keskustan pisterakentamiselta toivoisi tiettyä tyylikkyyttä ja ajanmukaisuutta. Kikkailemisen sijasta kaipaan rohkeutta ja omaleimaisuutta.
Enemmän kerroksellisuutta
Kaakkois-Suomen taidetoimikunnan puheenjohtaja Kai Hämäläinen ei haikaile vanhan puutalokaupungin perään. Kun jotain on ajat sitten menetetty, pitää uskaltaa aloittaa puhtaalta pöydältä.
— Keskustan pitää tuntua keskustalta. Lappeenrantaan keskusta tulee takaisin kauppakeskus Ison-Kristiinan jälkeen.
Hämäläinen on hyvillään, kun Lappeenrannassa on palattu kaupunkimaiseen rakentamiseen, johon liittyy tehokas tilankäyttö. Se tarkoittaa muun muassa rakennuskorkeuden nostamista.
Kaupunkimaisuuden ohella Hämäläinen arvostaa rakentamisen kerroksellisuutta. Se näkyy hyvin esimerkiksi katsottaessa Kinnusen talon kulmalta Valtakatua pitkin vesitornille päin: yhdellä silmäyksellä näkee läpileikkauksen eri vuosikymmenistä.
Hämäläinen kaipaisi keskustarakentamiseen lisää revittelyä ja wow-efektejä. Niitä saisi esimerkiksi järjestämällä suunnittelukilpailun kauppatorille tulevasta katetusta paviljongista. Se olisi jotain, mitä ei ole vielä missään muualla.