Pitkästä aikaa kauppatorilla, aah

Lappeenrannan oma emoji olisi totta kai vety, Imatran Antsku ja koko maakunnan karjalanpiirakka ja norppa.

Teksti Liisa Kukkola

Kuvat Juha Rika

Suomi saa joulukuussa 24 ikiomaa emojia ensimmäisenä maana koko maailmassa.

Ulkoministeriön maakuvasivuston joulukalenterin kuvista osassa tunteita ilmentää maailmalla tunnettu suomalainen julkkis, jonka henkilöllisyys on vielä pidetty salassa. Lisäksi Suomi-emoji-kokoelmassa on kuvattu tärkeitä Suomeen liittyviä asioita.

Minkälaisia voisivat olla lappeenrantalaisten ja eteläkarjalaisten emojit?

Hito hyvän vedyt ja muut logot suunnitellut Samu Koskinen ei joudu kauaa pohtimaan omia emojisuosikkejaan Lappeenrannalle ja Etelä-Karjalalle.

-Vety, Willimies, vesitorni ja liikenneympyrä. Koko Etelä-Karjalalla voisi olla Karjalan vaakunan kaksi kyynärpäätä ja joku Saimaa-aihe, kuten norppa.

Vedyn Koskinen lisäisi Facebook-päivitykseen, jossa hän yhdellä kuvalla kertoisi päässeensä pitkästä aikaa Lappeenrantaan. Willimiehellä voisi värittää viestiä, jossa kertoisi menevänsä rannalle. Vesitornia puolestaan voisi käyttää kaikenlaisen suuruuden, ja liikenneympyrää kehityksen symbolina.

Lappeenrannan markkinointiviestintäpäällikkö Mirka Rahman voisi kuvitella kaupungin käyttävän omia emojieita esimerkiksi Lappeenrannan Facebook-sivulla. Virallisissa tiedotteissa nuijan kanssa heiluvaa Willimiestä ei hänen mukaansa kenties olisi soveliasta käyttää.

-Lappeenrannan emojin pitäisi tiivistää kaupungin syvin olemus. Ehkä se voisi olla Willimies, samalla tulisi kuvatuksi kaupungin karvaiset rokkaritkin, Rahman nauraa.

Yli 30 Suomi-emojia sisältävää kokoelmaa voi ladata sovelluskaupoista ilmaiseksi 1. joulukuuta.

Emojit

Japanista lähtöisin oleva symbolikieli.

Käytetään erityisesti mobiiliviestinnässä sekä sosiaalisessa mediassa kertomaan asioita sanojen sijaan kuvilla.

Yleisin emoji lienee hymiöt, jotka kuvaavat viestin kirjoittajan tunnetiloja.

Varsinkin toisesta kulttuurista otetut emojit saattavat harhauttaa: ne vaikuttavat muulta kuin oikeasti on tarkoitettu.

Kirjoittaja:
Liisa Kukkola