Juho Maijala
Lavetilla on katkaistuja teräslevyjä. Lappeenrantalainen tohtoriopiskelija Riku Neuvonen on venyttänyt ne poikki megakehällä nähdäkseen, mitä voimia ne kestävät.
Metalli on teräsyhtiö SSAB:n ultralujaa suojausterästä, eli panssariterästä, jolla on suojattu uusi suomalainen panssariajoneuvo PMPV 6×6. Prototyyppiajoneuvon ominaisuuksiin kuuluu miinasuojattu pohjarakenne, joka on kehitetty yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa.
Neuvonen alkoi tutkia panssariajoneuvojen pohjarakenteita vuonna 2010. Alun perin häntä pyydettiin tekemään diplomityönsä aiheesta, sillä professori Timo Björk tiesi Neuvosen eteväksi lujuuslaskelmissa.
Hän oli aikonut lähteä opiskelijavaihtoon, mutta suunnitelmat saivat jäädä innostavan tutkimushankkeen vuoksi.
— Kyllä panssariajoneuvot kiinnostivat, niin kuin ketä tahansa nuorta miestä ja konetekniikan opiskelijaa.
Raskaalta teollisuudelta tullut diplomityöpyyntö oli nuorelle opiskelijalle kuin lottovoitto ankeina talousaikoina.
Miina tai tienvarsipommi räjähtää panssariajoneuvon alla käsittämättömällä voimalla. Neuvonen selvitti, mitä ajoneuvon rakenteelta vaaditaan, jotta se pysyy ehjänä ja miehistö hengissä räjähdyksen sattuessa.
— Rakenteen pitää olla sitkeä. Siinä ei saa olla mitään heikkoja kohtia tai jäykkyyseroja ja räjähdyksen voima pitää saada jaettua mahdollisimman laajalle alueelle.
Materiaalitutkimusta tehdään venyttämällä koekappaleita, jonka jälkeen tuloksia hyödynnetään tietokoneella tehtävissä lujuuslaskentamalleissa. Laskelmiin kuuluvat myös räjähdykset. Omaa räjäytyslaboratoriota yliopistolta ei löydy.
— Mie räjäytän vain tietokoneella.
Ajoneuvossa on uutta hyvän miinasuojauksen lisäksi se, että pohjarakenne on lisäksi kevyt. Kuusipyöräinen panssariajoneuvo painaa 14 tonnia.
Käyttötarkoituksen vuoksi hän ei voi kertoa tarkempia yksityiskohtia PMPV:n rakenteesta. Neuvonen toivoo, että hänen luomiaan lujuusmalleja voidaan aikanaan soveltaa mihin tahansa teräkseen.
PMPV on espoolaisen Protolabin käsialaa. Se etsi materiaalia ajoneuvoonsa ja SSAB sovelluskohdetta suojausteräkselleen. Yhtiöt päätyivät yhdessä rahoittamaan tutkimusta Lappeenrannan teknillisen yliopiston teräsrakenteiden laboratoriossa.
Protolab työllistää Neuvosen puoliksi. 75 prosenttia hänen ajastaan kuuluu yliopistolle, joten yhteensä hän tekee 125-prosenttista työaikaa.
— Ei haittaa jos pitää tehdä tunti tai pari enemmän töitä, kun työ on niin kiinnostavaa. Olen päässyt ajamaan prototyyppiä itsekin, ja se tuo ihan eri tavalla motivaatiota hommaan.
Koska Protolab vie 50 prosenttia Neuvosen ajasta, jatko-opintoihin kuluu tavallista enemmän aikaa. Valmistuttuaan hän toivoo jatkopestiä Protolabin palveluksessa.