Saimaa-tutkimus täydentyi asukkailla

TIETOKIRJA. Matti Hakulisen uusin Saimaa-teos seuraa ihmisen liikkeitä tuhannen vuoden aikana Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa.

Ilpo Leskinen

Saimaan vesistöhistoria on saanut ihmiset rinnalleen. Lappeenrantalaisen tietokirjailijan Matti Hakulisen uusimmassa Saimaa-teoksessa käydään läpi asutusta, elämää ja elinkeinoja viikinkiajalta Saimaan kanavan valmistumiseen saakka.

Saimaan muodostuminen historia sekä muinaiset jäljet maankamarassa olivat  keskeisesti esillä Hakulisen kahdessa aiemmassa teoksessa.

Matti Hakulinen kertoo käsittelevänsä Saimaata harrastajan vapaudella ja tukeutuu samalla tutkittuun ja tuoreeseen tietoon.

Hän sanoo etsivänsä ja painottavansa näkökohtia, jotka liittävät ihmisen toiminnan vesistöihin sekä kallio- ja maaperään. Tätä näkökulmaa ei hänen mielestään ole otettu riittävästi huomioon historiantutkimuksessa.

-Maankamaran yksityiskohdat voivat vaikuttaa sattuman tapaan vähintäänkin pienimuotoisesti myös historian tapahtumiin ja kulkuun, hän toteaa teoksensa esipuheessa.

Kirjassaan Hakulinen kertoo etsineensä leikkimielisesti syytä maankamarasta Imatran ja Lappeenrannan takavuosien eripuraan.

Imatran teollisuuden ja matkailun kehittyminen vaati sitä, että Saimaa läpäisi ensimmäisen Salpausselän ja Vuoksi syntyi.

Lappeenrannan kehittymisen edellytys oli puolestaan se, että Saimaa ei kaupungin kohdalla läpäissyt Salpausselkää.

-Lappeenranta kasvoi markkinapaikaksi ja myöhemmin kaupungiksi, koska Saimaan tervaveneiden ja sahatavaralotjien vesitie merelle päättyi siellä. Varastointipaikalle syntyi luontevasti myös kauppaa ja säännölliset markkinat, Hakulinen kertoo kirjassaan.

Hakulinen on kotoisin Savonlinnasta mutta on asunut pitkään Lappeenrannassa. Hän tuntee koko Saimaan alueen ja hallitsee niin Etelä-Savon kuin Etelä-Karjalan puoleiset vedet.

Hän soutaa mielenmaisemassaan ja käy läpi vesiliikenteen kehitystä, Saimaan kanavointeja, muinaislöytöjä ja aluetta halkoneita rajoja.

Hänen kiinnostuksena ulottuu Vuoksea pitkin myös Kannaksen puolelle. Vesireitti Saimaalta Laatokalle on kiehtonut etenkin sen jälkeen, kun Ruokolahdelta ja Rautjärveltä paljastui lukuisia rautakauden lopun muinaislöytöjä.

Hakulinen on löytänyt Vuoksen koskiosuudelle kulkukelpoisen kiertotien Rautjärven Helisevänjoesta, jota hänen arvionsa mukaan käytettiin rautakaudella.

Matti Hakulisen uutuuskirjan esittelytilaisuus järjestetään keskiviikkona 11. marraskuuta kello 18 Lappeenrannan maakuntakirjaston musiikkisalissa.

KIRJA

Matti Hakulinen: Tuhat vuotta Saimaan maailmassa.

Omakustanne. Geomatti Oy. 2015. 120 sivua.

Hakulisen aiemmat teokset:

Suursaimaa – Hiekkarantojen elämää 6 000 vuotta sitten (2012).

Saimaan jääjärvet – sininen hetki yli 10 000 vuotta sitten (2009).

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen