Suo valtaa alaa Konnunsuolla

Joutseno. Mantereensaarensuosta osa vettyy hiljalleen. Hyvättilänsuolla ja Höytiönsuolla töiden suunnittelu on vasta alussa.

Seija Hackman

Historian lehti kääntyi marraskuun alussa Konnunsuolla. Kaivinkone möyrysi viikon ajan Mantereensaarensuolla ja tukki toistakymmentä vanhaa suo-ojaa.

Kyseessä oli ensimmäinen askel urakassa, jonka tarkoitus on palauttaa osa alkuperäisestä suoluonnosta Konnunsuolle.

Vajaat kaksi vuotta sitten Senaattikiinteistöt luovutti Metsähallituksen luontopalveluille 700 hehtaaria entisen vankilan maita. Kokonaisuuteen kuuluvat Mantereensaarensuo, Hyvättilänsuo ja osa Höytiönsuosta. Ne tullaan perustamaan suojelualueiksi.

Ennallistaminen aloitettiin Mantereensaarensuosta, koska tehtävä on siellä helpoin.

-Alue on laikuittaista ja kasvaa enimmäkseen pientä puuta. Puustoa on niin vähän, ettei se haihduta liikaa vettä, joten sen pystyi jättämään paikalleen, erikoissuunnittelija Susanna Lahdensalo Metsähallituksen luontopalveluista kertoo.

Käytännössä Mantereensaarensuon 145 hehtaarista voidaan palauttaa suoksi vain korkeimmat keskiosat, runsas puolet pinta-alasta. Suon rajoille ja keskellekin on Lahdensalon mukaan jätettävä ojia myös auki.

-Ne kuljettavat vesiä myös naapurien pelloilta ja metsistä, Lahdensalo huomauttaa.

Hyvättilänsuolla ja Höytiönsuolla ei ihan pian käytännön toimiin ryhdytä.

-Suunnittelu on vasta alussa, puustomittauksia ja luontokartoituksia on tekemättä. Ne pitää tehdä, jotta tiedetään, mitkä alueet pystyvät ennallistumaan itsestään ja voiko työn tehdä puustoa poistamatta, Lahdensalo kertoo.

Soilla on alueita, joilla puu kasvaa jo melko hyvin. Niiden ennallistaminen vaatii, että puuta saadaan pois.

-Samalla saadaan kuitupuutuloa, jolla voi osittain kattaa ojien täytön kustannuksia.

Konnunsuolla on aikanaan ollut suota 8 000 hehtaaria. Ennallistettavat suot ovat siihen nähden pieniä lämpäreitä.

Töiden tarkoitus on ensisijaisesti suoluonnon palauttaminen ja suojelu. Mantereensaarensuo vaikuttaa osaltaan myös alueen vesitalouteen ja virtaamiin, mutta hyvin vähän. Esimerkiksi Suokumaanjärven kevättulvat eivät tehtyjen töiden ansiosta juuri laannu tai veden laatu parane.

-Suokumaanjärven valuma-alue on laaja. Mantereensaarensuo ei ole siitä prosenttiakaan, Lahdensalo suhteuttaa.

Kun maata ennallistamistöiden alussa möyritään, järveen voi valua hetkittäin jopa nykyistä ravinnepitoisempaa vettä.

Ajan myötä tilanne paranee ojituksia edeltäneelle luonnontilaiselle tasolle.

Kirjoittaja:
Seija Hackman