Lappeenranta päätti ostaa lentokentän

Lappeenranta. Yksikään valtuutettu ei vastustanut kauppaa. Moni epäili lentojen kannattavuutta. Maapohjaa pidettiin riskin arvoisena.

Timo Laitakari

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina Lappeenrannan lentokentän ostamisen valtiolliselta Finavialta. Päätös oli yksimielinen.

Lentokenttä siirtyy kaupungin ja Etelä-Karjalan maakuntaliiton hallinnoiman säätiön omistukseen 820 000 euron hinnalla. Lentokentän liiketoiminnot siirtyvät säätiön omistaman yhtiön haltuun nimellisellä kahden euron hinnalla. Kaupat edellyttävät vielä Finavian yhtiökokouksen hyväksymisen.

Valtuustossa lentokentän osto herätti melko paljon kritiikkiäkin. Erityisesti perussuomalaisten ja vihreiden edustajat kyseenalaistivat sen, saadaanko lentokenttä koskaan kannattavaksi.

– Todennäköisesti maan arvo on suurempi kuin lentoasematoimintaan ehditään upottaa veronmaksajien rahoja lähivuosina. Ainoastaan siksi tätä voidaan kannattaa, Kimmo Heinonen (ps.) sanoi.

Keskustan Riitta Munnukka muisteli muutaman vuoden takaista kaupungin lentoyhtiötä, johon upposi veronmaksajien varojan miljoona. Hän toivoi, että lentokenttäyhtiön osalta toiminta olisi niin avointa kuin mahdollista.

Vihreiden Virpi Junttila kyseli, miksei valmistelussa ole paremmin varauduttu siihen tilanteeseen, ettei kaikki menekään hyvin, vaan kaupunki joutuu tukemaan kenttää. Hän myös kysyi, kuinka kauan kaupunki on kenttää valmis rahallisesti tukemaan.

Kaupunginlakimies Eero Immonen vastasi, että tukemisen kesto on valtuuston omissa käsissä.

SDP:n ja keskustan ryhmäpuheenvuoroissa kenttäasian ratkeamista pidettiin hyvänä asiana. Keskustan Katri Pulli moitiskeli kentän kritisoijia jarruttelusta.

– Emme voi istua loppuikäämme odottamassa perunakuopassa, hän sanoi.

Vaikka päätös itse kentän ostamisesta oli yksimielinen, pientä draamaa syntyi lentokenttäsäätiön hallituksen valinnasta. Perussuomalaiset ja pienryhmät vaativat valtuustossa hallituksen koon kasvattamista, jotta heidänkin edustajansa pääsisi mukaan.

Asiasta äänestettiin ja hallituksen koon kasvattaminen hävisi 40-19. Heti valtuuston jälkeen kokoontunut kaupunginhallitus kuitenkin löysi ratkaisun, josta myös pienryhmille jäi hyvä mieli: säätiön hallituksesta jätettiin virkamiesedustaja pois, jolloin mukaan mahtui vihreä.

Säätiön hallitukseen valittiin Virpi Junttila (vihr.), Heikki Järvenpää (kok.), Anneli Kiljunen (sd.) ja Jouni Kemppi (kesk.). Säätiön asiamieheksi tai toimitusjohtajaksi valittiin kaupungin strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen.

Kirjoittaja:
Timo Laitakari