Seurakuntien kassat tyhjenevät

KIRKON TALOUS. Lappeenrannan seurakuntayhtymä joutuu etsimään uuden säästövaihteen tuleville vuosille.

Ilpo Leskinen

Irmeli Hakkarainen on toiminut Lappeenrannan seurakuntayhtymän talousjohtajana 13 vuotta. Ensi vuoden budjetista tulee miinusmerkkisin hänen kaudellaan.

-Loppusumma on ruma. Vuosikate on 400 000 euroa miinuksella, ja alijäämää on 1,4 miljoonaa euroa.

Pitkään jatkunut taantuma alkaa näkyä. Tulot hiipuvat ja menot kasvavat. Seurakuntayhtymän päättäjien pitää Hakkaraisen mukaan linjata, mistä säästetään, jotta ensi vuoden jälkeenkin pärjätään.

-On päätettävä, leikataanko toiminnasta, luovutaanko jostain vai käännytäänkö seurakuntalaisten kukkarolle.

Kuilun reunalle on ilmestynyt muitakin seurakuntia kuin Rautjärvi. Savitaipaleella kirkon korjaaminen on syönyt varat. Omaisuuden myynnille on nyt huono aika.

-Seurakunnan kassa on tyhjä. On mietittävä, miten saadaan palkat maksettua, talouspäällikkö Mervi Ukkonen sanoo.

Selvitysmies ryhtyy kartoittamaan yhteistyön tiivistämistä Länsi-Saimaan neljässä seurakunnassa. Yhtenä mahdollisuutena on seurakuntayhtymän perustaminen.

Luumäen kirkkoherra Heikki Svinhufvud pitää hyvänä, että kaikki kivet käännetään säästöjen etsimiseksi. Luumäen, Savitaipaleen, Lemin ja Taipalsaaren etäisyydet ovat kuitenkin yhteistyötä hankaloittava tekijä.

Kirkosta eroamiset eivät ole suurin syy Kaakkois-Suomen seurakuntien talouden alamäelle.

Lakimiesasessori Jyri Klemola Mikkelin hiippakunnasta kertoo, että pitkään jatkunut muuttotappio, väestön ikääntyminen sekä syntyvyyttä suurempi kuolleisuus murentavat eniten talouden pohjaa.

Kaikki seurakunnat joutuvat Klemolan mukaan kohtaamaan talouden tiukkenemisen. Eroja syntyy siitä, millaisista asetelmista talousongelmia ratkaistaan.

-Seurakuntien välillä on isoja eroja siinä, millaisia taloudellisia puskureita niillä on, paljonko on aikaa sopeuttaa toimintaa ja miten ärhäköitä toimia vaaditaan.

Rautjärven seurakunnan pelastamiseksi tuomiokapituli velvoitti Ruokolahden ja Rautjärven selvittämään liitosta. Selvitys valmistuu helmikuun lopussa.

Imatran seurakunnan ensi vuosi näyttää tätä vuotta paremmalta. Vuosikatteeksi arvioidaan kertyvän lähes 350 000 euroa, kun tämän vuoden vuosikate budjetoitiin miinukselle. Ensi vuoden tulot näyttävät riittävän myös poistoihin.

Seurakunnan taloutta on kuormittanut siunauskappelin remontti, joka pantiin alulle velkaa tekemättä. Ensi vuodelle ei olla suuria investointeja suunnittelemassa.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen