Urheiluseuroissa riittää työsarkaa moniosaajille

Urheiluammatit. Seurakehittäjä Sakari Pusenius korostaa hyvän suunnittelun tärkeyttä, kun seuroissa mietitään mihin tehtäviin palkattuja työntekijöitä tarvitaan.

Jarmo Hämäläinen

Salibandyseura NST:n toimistolla Lappeenrannan Oksasenkadulla hyllyt ja nurkat ovat täynnä. Palkintoja, lehtiä, historiikkeja, kansioita, fanituotteita, seassa pari pesäpallomailaakin.

— Täällä nyt on vähän sekaista. Pitäisi siivota, mutta kohtahan tässä muutetaan. Lähdetään tammikuussa Kaukaalle, kertoo NST:n myynti- ja markkinointipäällikkö Otto Valavuo.

Merkonomin koulutuksen saanut, Haaga-Helian avoimessa ammattikorkeakoulussa parhaillaan urheilumarkkinointia etänä opiskeleva Valavuo ei istu konttorissa kovat kaulassa, vaan seuran huppari päällä.

Kun Otto Valavuo pelaa NST:n liigajoukkueessa, hänen tehtävänään on latoa maaleja. Konttorilla työnkuvaan kuuluu varainhankinta, myynti ja markkinointi sekä tiedotus eri kanavien kautta.

Valavuo myös kirjoittaa otteluselostuksia, puffeja, suunnittelee ottelutapahtumia ja isännöi peleissä vieraita, jos ehtii.

— Kyllähän elämä on välillä yhtä sählyä. Olen kuitenkin tehnyt selväksi, että silloin kun pelaan ja harjoittelen, keskityn siihen. En hoida silloin markkinointia, enkä järjestele ottelutapahtumaa.

— Kesälomalla pistin sähköpostin ja puhelimen pois päältä. Se teki ihan hyvää, pääsi irti näistä asioista.

 

Etelä-Karjalan Liikunnan ja Urheilun seurakehittäjä Sakari Puseniuksen mukaan urheiluseuroissa kannattaa tarkkaan suunnitella, miksi ja mihin tehtäviin seuraan palkataan työntekijöitä.

— Helposti käy niin, että urheiluseuroissa yleismies Jantusien työpäivät venyvät turhan pitkiksi. Ajatellaan, että tekeehän se, kun sille palkkaakin maksetaan.

Pusenius on nähnyt esimerkkejä siitä, kuinka seurat pettyvät, kun jollain avustuksella määräaikaisesti palkattu työntekijä ei tuonutkaan odotettua kasvua ja piristystä seuratoimintaan.

— Kun palkataan uutta työntekijää, tai vaikka sitä ensimmäistä, on mietittävä tarkkaan mitä tehtäviä työhön kuuluu ja kuinka niillä voidaan kehittää seuran toimintaa ja vahvistaa laatua.

— Tärkeintä on se, että seuraan palkattavalle työntekijälle annetaan hyvä perehdytys ja hänellä on hallituksen tuki takanaan. Seuran pitää myös tietää, mitkä työnantajan velvollisuudet ovat, Pusenius muistuttaa.

 

NST:llä on noin 500 jäsentä. Seuralla on kolme palkattua työntekijää, Valavuon lisäksi toiminnanjohtaja ja junioripäällikkö.

— Se tuntuu aika sopivalta määrältä. Talkoillakin paljon tehdään, mutta talkootyö alkaa olla jo katoavaa kansanperinnettä.

— Onhan tässä minullakin monenlaista tehtävää, mutta hyvin olen viihtynyt. Salibandy on nuori laji. Pelaamisesta ei mitään makseta, on hienoa kun pääsee tekemään palkattua työtä oman lajin parissa ja viemään lajia eteenpäin, Otto Valavuo sanoo.

 

Kirjoittaja:
Jarmo Hämäläinen